

Suomen pitäisi pikapuoliin ryhtyä selvittämään, millaisin toimin itärajan luonto saadaan tukemaan maanpuolustusta, kiirehtii yliopistotutkija Jan Kunnas. Hän puhui 12. marraskuuta Itä-Suomen yliopiston metsäpolitiikan päivässä.
Kunnas näkee tähän monenlaisia mahdollisuuksia. Julkisuudessa on jo keskusteltu siitä, miten soiden ennallistamistoimilla voitaisiin lisätä rajaseudun vaikeakulkuisuutta.
Kunnas täydentää tätä metsäisyyden lisäämisellä niin, että ainakin tiettyihin paikkoihin jätettäisiin järeää metsää, ja puita voitaisiin myös kaataa maahan kulkemisen estämiseksi.
Siellä, missä metsää ei ole, voitaisiin kasvattaa tiheitä energiapuumetsiköitä.
Radikaaleimpia ehdotuksia on metsätieverkoston karsiminen: ”Mitkä tiet tarvitaan, mitä voitaisiin siirtää ja mitkä sulkea”, hän pohtii.
Erikoisimmasta päästä on ajatus majavien tuomisesta alueille, joita halutaan tulvittaa.
Kunnas sanoo, että kokonaan läpitunkematonta rajaseutua on mahdoton saavuttaa, mutta sekin riittää, että vastapuolen joukot voidaan ohjata reiteille, jossa niiden kulkua voidaan rajoittaa.
Siitä suomalaisilla onkin kokemusta talvisodasta. Vastaavia onnistumisia löytyy muistakin Euroopan sodista.
”Miten paksuja puita tai tiheitä metsiä tarvitaan sotilasajoneuvojen pysäyttämiseksi?”
Luonnollisten esteiden synnyttäminen on noussut esille EU:n ennallistamisasetuksen pohjalta. Kun jokin määrä soita on pakko ennallistaa, voisi sen Kunnaksen ja monen muunkin mielestä tehdä itärajan tuntumassa.
Kunnaksen mukaan EU:n komission pitkän aikavälin talousarvioesityksessä vuosille 2028–2034 ehdotetaan Suomelle miljardi euroa lisää rahaa itärajan turvaamiseen.
Kyseessä on kuitenkin vasta ehdotus. Siksi tutkijan mielestä nyt olisi tärkeää miettiä, miten Suomen toivomat toimet sopisivat EU:n tavoitteisiin.
Kunnas aloittaisi valmistelut mieluummin mahdollisimman pian paikallisilla piloteilla. Sellaisia voisi käynnistää valtion mailla, joita on pitkin rajaa.
Kunnas näkee ennallistamis- ja muut toimet myös työllisyyttä edistävinä. Itärajan kunnissa työttömyys on lähes poikkeuksetta korkeaa.

Alkuvaiheessa tarvitaan Kunnaksen mukaan tutkimusta.
Tutkimuskysymyksiä on paljon: Miten paksuja puita tai tiheitä metsiä tarvitaan sotilasajoneuvojen pysäyttämiseksi? Mitkä olisivat sopivimpia energiapuulajeja? Mitkä vesireitit voitaisiin tulvittaa?
Millaiset itärajan ennallistamistarpeet ovat? Mitkä ovat kustannustehokkaimpia keinoja palvelemaan sekä ekologisia että sotilaallisia tarpeita? Voidaanko sotahistoriasta oppia jotain?
”Meillä on tarpeeksi tietoa siitä, miten ennallistaminen tapahtuu. Nyt tarvitaan tietoa sotilaallisesta puolesta.”
Kunnas tähdentää, että erilaiset maastot tarvitsevat erilaisia ratkaisuja. Turvemaan vettäminenkään ei auta talvella, kun vesi jäätyy – tai ainakin toistaiseksi se on vielä jäätynyt.
Ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhdistäminen sopivilta osin on herättänyt jo virallisetkin tahot.
Asiaa pohtii vastikään asetettu ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä. Se selvittää, miten ennallistaminen ja muiden luonnollisten esteiden hyödyntäminen voivat tukea maanpuolustusta ja rajaturvallisuutta.
Pilottihankekin valtion mailla on luvassa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
