Investointien valmistuminen vauhdittaa puukauppaa – MTK ennakoi metsänomistajalle hyvää vuotta

Puun tuonnin väheneminen ja investointien valmistuminen kirittävät kevään puukauppaa. Etenkin kuitu- ja energiapuulla on kova kysyntä, mikä näkyy myös niiden hinnoissa.

Metsäteollisuusyhtiöllä on takana huippuvuosi. Tälle vuodelle yhtiöiden, etenkin sahojen, näkymät ovat selvästi epävarmemmat. MTK odottaa silti, että tästäkin vuodesta tulee hyvä metsänomistajille.

Viime vuonna puun kysyntää lisäsi sen tuonnin katkeaminen Venäjältä. Sieltä on tuotu etenkin koivu- ja mäntykuitupuuta sekä haketta.

Metsäteollisuus on haalinut korvaavia puueriä sekä kotimaasta että lähialueilta. Kova puuntarve on kääntänyt kantohinnat nousuun. Kotimaisen puun hinnat ovat silti jääneet kauaksi siitä, mitä metsäyhtiöt ovat maksaneet kuitupuusta Baltiassa.

Kotimaan kovin nousija on ollut koivukuitupuu, josta maksetaan nyt kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Poikkeuksellisesti kuitupuun hintojen nousu ei katkennut edes syksyllä, kun yhtiöt siirtyivät talvileimikoiden ostoon.

”Kuitupuun kantohintojen nousu on jatkunut viikko viikolta. Vuoden alun kantohinnat olivat ajankohtaan nähden korkeimmat miesmuistiin”, toteaa johtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

Tässä tapauksessa miesmuisti tarkoittaa tällä vuosituhannella, 10–20:n viime vuoden aikana tehtyjä puukauppoja.

MT:n vanhemmat lukijat muistavat, että kuitupuusta maksettiin esimerkiksi 1980-luvun lopulla reaalisesti nykyistä paremmin.

Ei siis ihme, että osa metsänomistajista kaipaa kuitupuun hintaan edelleen selvää korotusta.

MTK:n tutkimuspäällikön Kalle Karttusen mukaan teollisuuden kotimaisen puun tarvetta on lisännyt tuonnin vähenemisen lisäksi se, että kauan kaivatut investoinnit ovat alkaneet valmistua. Se on kiristänyt kilpailua puusta etenkin Pohjois-Suomessa.

”Hinnan kulmakertoimet kertovat puumarkkinoiden tilanteen. Kuitupuun hinta on noussut ja nousu tuntuu edelleen jatkuvan. Teollisuudella on sille tarvetta ja toisaalta siihen löytyy myös maksukykyä”, Karttunen näkee.

Samaan aikaan kuitupuun kasvaneen kysynnän kanssa energiakriisi on lisännyt energiapuun kysyntää. Siitä on ollut suoranaista pulaa, sillä energiapuun tarjonnan lisääminen ei käy hetkessä.

Tukin tilanne on toinen. Sahatavaran hinnat ovat laskeneet, ja sahat ovat jarrutelleet tuotantoaan. Esimerkiksi Stora Enson puutuoteteollisuus pyöri vuoden viimeisen neljänneksen tappiolla.

”Sahojen kannattavuus on siinä ja siinä, mutta tukin hinta on onneksi jäänyt korkeaksi. Harvennushakkuilla tukin hinta on jopa noussut”, Karttunen sanoo.

Kansainvälisessä puun hintojen vertailussa Suomi on Karttusen mukaan ollut välillä jopa piikkipaikalla. Korona-aikana puun hinnat ovat kuitenkin nousseet muualla nopeammin kuin Suomessa.

”Nyt olemme puun hinnassa suunnilleen samoissa tasoissa kilpailijamaiden kanssa. Puutavaralajeittain tilanne kuitenkin vaihtelee. Metsäteollisuus on esimerkiksi maksanut huomattavan korkeita hintoja Baltiassa kuitupuusta”, Karttunen kertoo.

Balttipuun ostoilla metsäteollisuus on yrittänyt pitää kotimaan puun hintojen nousua aisoissa. Siinä se ei ole kuitenkaan täysin onnistunut.

Tuontipuun hintoja voi seurata Tullin tilastoista, mutta ne laahaavat muutaman kuukauden perässä. Lokakuulle ulottuvan tilaston mukaan puun tuonti näytti puolittuvan viime vuonna ja tuontipuun hinnat nousivat vastaavasti selvästi.

Tullitilaston mukaan metsäteollisuus maksoi lokakuussa koivukuitupuussa satamassa 99 euroa kuutiometriltä.

Puun hintojen nousu ja kysynnän kasvu Itämeren alueella ovat lisänneet rannikon metsänomistajien kiinnostusta puun vientiin. Puun vienti kasvoikin viime vuoden tammi–lokakuussa aiemmasta miljoonasta kuutiometristä lähes 1,6 miljoonaan kuutioon.

Eniten on viety kuitupuuta sekä mäntytukkia. Jonkin verran vientikauppoja on tehty myös hakkeesta.

Lokakuussa satamaan vientiin toimitetusta mäntytukista maksettiin 96, mäntykuitupuusta 64 ja koivukuitupuusta 66 euroa kuutiometriltä.

Samojen puutavaralajien vastakkaisiin suuntiin tapahtuvassa viennissä ja tuonnissa ei Karttusen mukaan ole hirveästi järkeä.

”Hintoja nostamalla metsäteollisuus saisi samat puut kotimaasta”, toteaa Karttunen.