”Puumarkkinatilanne näyttää erinomaiselta alkaneelle vuodelle. Puulle on kysyntää, sillä uudet investoinnit lisäävät puun käyttöä”, tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta toteaa järjestön puumarkkinakatsauksessa.
Teollisuuspuun käyttö on kasvamassa lähes 70 miljoonaan kuutiometriin tänä vuonna ja siitä lähes kaikki tulee kotimaasta, koska puun tuonti on romahtanut.
”Puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu Suomessa on yli 100 miljoonaa kuutiometriä, joten puun käyttöä on mahdollista lisätä kasvun puitteissa”, Karttunen toteaa.
”Erityisesti harvennushakkuille on tässä markkinatilanteessa kova kysyntä.”
Luonnonvarakeskus arvioi puun tuonnin romahtavan tänä vuonna 2,5 miljoonaan kuutiometriin, kun se aiemmin on ollut 12 miljoonaa kuutiota. Venäjän osuus puun tuonnista on ollut yli 9 miljoonaa kuutiometriä, mikä on nyt loppunut.
Puukauppa kiihtyi Karttusen mukaan viime vuoden lopulla ja nousi lähes edellisvuoden määriin.
”Kuitu- ja energiapuun maksukyky ja -halu alkavat näkyä hintatasossa, mikä kannustaa osaltaan metsänomistajia puukauppaan.”
”Talvi on alkanut korjuukelien kannalta suotuisasti, mikä tukee talviharvennuksia. Ensiharvennuksillekin on ollut kysyntää”, Karttunen toteaa.
Ensiharvennus on tärkeä toimenpide metsän tulevan kasvun ja kannattavuuden kannalta, joten sen toteuttaminen pitää tehdä metsänomistajien etujen mukaisesti. Puustoa on hakattu metsänhoitosuosituksiin nähden harvennuksilta liian paljon, jolloin metsänomistaja kärsii puuston pienemmästä kasvusta.
Karttusen mukaan metsänomistaja voi metsänhoitoyhdistyksien avulla varmistaa hyvän metsän hoidon ja oikeusturvan toteutumisen. ”Havainnot metsänhoidon laadun puutteissa kannustavat myös metsänhoitoyhdistyksiä entistä parempaan työn laatuun.”
”Käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen puukauppa- ja korjuupalveluja voi varmistua siitä, että metsänomistajien etu otetaan harvennuksissa huomioon jo sopimusvaiheessa.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
