Hakkuukelit näyttävät lupaavilta ja puukauppa käy vilkkaasti – "Kuitupuista kyselyjä tulee lähes kaikista Itämeren alueen maista”

Pakkaset ovat kovettaneet metsätiet kantaviksi miltei koko maassa. Metsäpohjat eivät vielä ole ehtineet jäätyä riittävästi varsinaisilla talvikorjuukohteilla, mutta ennusteet näyttävät lupaavilta kylmien säiden jatkuessa.

"Pakkasta on jatkunut aivan etelässäkin jo jonkin aikaa, eikä lunta ole tullut kovin paljon. Puunkorjuun kannalta alkutalvi on ollut oikein hyvä", kertoo hakkuukoneenkuljettaja Antti Martikainen.

Hän kaatoi Metsä Groupille kuusikkoa Kirkkonummella Uudellamaalla viime ja tällä viikolla.

Metsä Groupin tuotantopäällikön Pasi Arkon mukaan harvinaisen hyvät olosuhteet vallitsevat lähes koko maassa.

"Tänä syksynä kelirikko oli lyhyt, ja koneyrittäjien ja kuljettajien työtilanne on hyvä."

Puunkorjuun kannalta alkutalvi on ollut oikein hyvä, kertoo hakkuukoneenkuljettaja Antti Martikainen. Kuva: Sanne Katainen

Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan toiminnanjohtaja Kari Korpi toteaa, että metsäteiden jäätyminen helpottaa hakkuukohteille pääsyä.

"Aika moni leimikkohan on tien vuoksi talvikohde."

Myös viime talvi suosi puunkorjaajia marraskuusta maalis–huhtikuulle asti. Vuodentakaisten hyvien olosuhteiden ansiosta talvileimikkojen varastot saatiin purettua, ja nyt talvileimikoille on tilaa ostajien suunnitelmissa.

"Talvileimikoiden kysyntä näyttää paremmalta kuin useina aiempina vuosina", Korpi sanoo.

Puutavaralajeista halutuimpia ovat hänen mukaansa kuitu- ja energiapuut.

"Kuitupuista kyselyjä tulee lähes kaikista Itämeren alueen maista."

Aikaisen talven Korpi toivoo helpottavan resurssipulaa, joka vaivaa koko korjuuketjua metsistä tehtaille.

Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtajan Petri Pajusen mukaan kaikelle puulle on kysyntää, mutta paino on kuitupuuvaltaisilla harvennuskohteilla.

"Tuonnin loppuminen Venäjältä näkyy kuitu- ja energiapuun kysynnässä ja hintatasossa niin pysty- kuin tienvarsihinnoissa."

Koivu käy puulajeista parhaiten kaupaksi Etelä-Savossa, oli kyse sitten sellupuusta, energiapuusta tai vanerikoivusta.

Syksyn ja alkutalven puukaupan erikoispiirteenä on Pajusen mukaan ollut poikkeuksellisen suuri hajonta ostajien hintatarjouksissa.

"Leimikon keskihinnassa voi ero ostajien tarjousten välillä olla hyvin viisi tai jopa kymmenen euroa kuutiometriltä."

Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara kertoo, että päätehakkuiden vilkkain kysyntä on hiipunut sahatavaramarkkinoiden normalisoituessa.

"Tukkien keskihinnat ovat kuitenkin kestäneet varsin hyvin, vaikka yleensä aiemmin talvileimikoissa tarjoukset ovat laskeneet."

Kuitupuuvaltaiset harvennukset ovat kysytyimpiä kohteita myös Pohjois-Pohjanmaalla.

"Nyt tulee kaikkiin harvennuksiin tarjouksia. Näin ei aina ole ollut", Kilpivaara sanoo.

Pyhä-Kalan alueella hinnat olivat hänen mukaansa marraskuussa keskimäärin 25 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä viime viikolla 1 166 802 kuutiometriä. Viikko oli seitsemäs tänä vuonna, kun ostot ylittivät miljoona kuutiometriä.

Koko alkuvuonna viikoilla 1–48 Metsäteollisuuden jäsenet ovat ostaneet puuta yksityismetsistä 32,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.

Viime viikolla tukkien hinnat olivat laskussa ja kuitupuiden nousussa.

Tukkien keskikantohinta on nyt 10–11, havukuitupuiden 17 ja koivukuitupuun 25 prosenttia korkeampi kuin vuoden alussa.