EU-komission ehdotus veisi ilmaiset päästöoikeudet bioenergiaan investoineilta tehtailta ‒ ”Se joka tulee ensimmäisenä maaliin saa litsarin, tuntuu vähän väärältä”

EU-maat, komissio ja EU-parlamentti pääsivät lauantai-iltana alustavaan sopuun teollisuuden ja energiantuotannon ilmastopäästöjä rajoittavan päästökauppajärjestelmän uudistamisesta.

Metsäteollisuus on varautunut päästökaupan ehtojen kiristymiseen.

”Fossiilisista polttoaineista on päästy hyvin eroon. Metsäteollisuuden tehtailla tuotetusta energiasta 88 prosenttia on uusiutuvaa”, sanoo energia- ja päästökauppa-asiantuntija Heikki Vierimaa Metsäteollisuus ry:stä.

Uudistuksen yksityiskohtia ei ole vielä julkaistu, joten paketin vaikutuksia metsäteollisuudelle on Vierimaan mukaan ennenaikaista arvioida.

”Tiedämme, että päästötavoitteet kiristyvät ja että nykyinen päästökauppa laajenee meriliikenteeseen. Lisäksi tieliikenteeseen ja rakennusten erillislämmitykseen tulee oma päästökauppa.”

Selvää on, että päästöoikeuksien väheneminen ja liikenteen päästökauppa lisäävät vientiteollisuuden kustannuksia. Rakennusten erillislämmityksen päästökauppa vaikuttanee Suomessa lähinnä muihin toimijoihin. Kokonaisvaikutus on pieni kaukolämmön suuren osuuden vuoksi.

Ilmaisten päästöoikeuksien myöntäminen lakkaa vuoteen 2034 mennessä hiilitullin piirissä oleville toimijoille. Siihen mennessä on tarkoitus ajaa sisään hiilirajamekanismi eli hiilitulli, joka verottaa runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavien tuotteiden maahantuontia EU:n ulkopuolelta.

Päästöoikeuksien leikkaaminen nostaa muun muassa sähkön hintaa, koska osa sähköstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

Päästökaupan vaikutus kalpenee tosin sen muutoksen rinnalla, joka Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut energiamarkkinoihin.

”Kun fossiilisia energianlähteitä poltetaan, se vaatii päästöoikeuksia ja niiden hinta siirtyy sähkön hintaan. Nykyisellä kriisiajan sähkön hintatasolla päästökaupan vaikutus sähkön hintaan on suhteellisesti pienempi. Siellä se nostava vaikutus kuitenkin edelleen on ”, Vierimaa toteaa.

Poikkeustilanne voi vaikuttaa päästökauppauudistuksen aikatauluun. Jos energian hinnat pysyvät poikkeuksellisen korkealla, tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökauppa käynnistyisi vasta vuonna 2028 vuoden 2027 sijaan.

Päästökauppauudistuksen valmistelussa on noussut esille pykälä, jota metsäteollisuus pitää epäoikeudenmukaisena. Ehdotuksen mukaan laitokset, joissa bioenergian osuus ylittää 95 prosenttia, rajattaisiin päästökaupasta ulos. Samalla nämä laitokset eivät enää saisi ilmaisia päästöoikeuksia.

Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblomin mukaan malli rankaisisi tehtaita, jotka ovat vähentäneet päästöjään voimakkaasti siirtymällä fossiilisista energialähteistä uusiutuviin.

”Tämä on iso ongelma. Ensin on julistettu kilpa kohti fossiilittomuutta. Nyt se, joka tulee ensimmäisenä maaliin, saa litsarin. Se tuntuu vähän väärältä. EU:n ilmastopolitiikalle on ollut leimallista, että säännöt muuttuvat kesken pelin.”

Toistaiseksi ei ole tiedossa, toteutuuko päästökauppauudistuksessa metsäteollisuuden arvostelema ehto vai jokin kompromissiratkaisu.

Suomelle on pelätty koituvan tulevaisuudessa kustannuksia myös maankäyttösektorin (lulucf) päästöistä. Niihin metsän kasvulla, hakkuilla ja laskentamenetelmillä on suuri vaikutus.

Julkisuudessa on esitetty miljardien hintalappua, joka saadaan kertomalla hiilinielujen vaje päästökaupassa maksettavalla hiilipäästön hinnalla. Päästökauppa on maankäyttösektorista erillinen järjestelmä, Fagerblom muistuttaa. Hiilinielujen hintaa on toistaiseksi vaikea arvioida.

Fagerblomin mukaan näköpiirissä ei ole, että yritykset joutuisivat maksamaan hakkuista aiheutuvan hiilinielun vähenemisen.

”Lulucf-asetus koskee jäsenvaltioita eikä yksittäisiä toimijoita. Aika näyttää, tuleeko Suomelle maksettavaa ylipäänsä ja jos tulee, kuinka paljon. Lähtökohtaisesti on ongelma, että ilmastopollitiikka nojaa hiilinieluihin. On tiedetty, että nielut ovat erittäin epävakaita ja huonosti säädeltäviä.”