Uuden opettelu on maksanut CLT-puulevyjen tekijöille miljoonia, voitollisia tuloksia on tullut vasta aivan viime vuosina

”CLT (cross-laminated-timber) on ristikkäin liimattua puulevyä, jota voidaan käyttää ulko- ja väliseinien sekä kattojen ja välipohjien runkomateriaalina. CLT:n kysyntä ylittää Suomessa tarjonnan ja yrityksen liikeidea perustuu markkinoilla olevaan kysyntäpotentiaaliin.”

Näin vakuuteltiin sijoittajia kauhajokelaisen CLT Plant Oy:n materiaalissa, jolla yhtiö markkinoi itseään sijoittajille vuonna 2016. Täksi vuodeksi yhtiölle ennustettiin 20 miljoonaan euron liikevaihtoa ja kahden miljoonan euron tilikauden voittoa.

Toisin kuitenkin kävi. Yhtiö jätti konkurssihakemuksen Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuteen 5. joulukuuta. Yhtiöllä oli 4,9 miljoonan euron velat.

Varallisuutena olivat tytäryhtiö Preus Oy:n osakekanta ja tuotannon koneet. Tytäryhtiö omistaa CLT-valmistuksessa käytetyn teollisuushallin.

CLT Plant oli yksi kolmesta Suomessa toimivasta CLT-valmistajasta. Kaksi alalla jatkavaa ovat alajärveläinen CLT Finland Oy ja kuhmolainen Oy Crosslam Kuhmo Ltd. Maaseudun Tulevaisuus perehtyi näiden kolmen valmistajan talouteen.

Yhteenveto on karua luettavaa. Yhtiöt ovat aloittaneet 2010-luvun puolivälissä vajaa kymmenen vuotta sitten. Siitä lähtien niiden yhteenlaskettu tappio on ollut vähintään viisi miljoonaa euroa.

Tässä pitää käyttää sanaa vähintään, koska konkurssin tehnyt CLT Plant ei ole toimittanut julkisiin rekistereihin tilikausien 2021 ja 2022 tilinpäätöksiä.

Vuonna 2020 CLT Plantilla oli omaa pääomaa 1,6 miljoonaa euroa ja pääomalainaa 0,3 miljoonaa euroa. MT:n tietojen mukaan yhtiöllä oli loppuvaiheessa pääomalainoja runsaat 1,5 miljoonaa euroa ja tappiota syntyi hieman yli 0,5 miljoonaa euroa. Sen oikaistu oma pääoma jäi runsaan miljoonan positiiviseksi.

Näin kolmen valmistajan kokonaistappiossa päästään 5–6 miljoonaan euroon.

CLT-valmistajat tekivät tappiota koko 2010-luvun. Sen sijaan 2020-luvulla Crosslam Kuhmon kaikki kolme tilikautta ovat olleet voitollisia ja CLT Finlandin kaksi. Voitollisina vuosina liiketulosprosentit ovat olleet 1–5.

Omistajilta on vaadittu syviä taskuja ja rahoittajilta pitkää pinnaa tehtaiden ylläpitämiseksi. Esimerkiksi Crosslam Kuhmon omistajat ovat sijoittaneet yhtiöön osakepääomaa, SVOP-rahaa tai pääomalainaa koko sen historian ajan melkein 1,9 miljoonaa euroa.

Miksi CLT-puulevyn tekeminen on kannattanut niin heikosti?

CLT Plantin viimeiseksi jääneen hallituksen puheenjohtaja Sauli Tuominen sanoo, että heidän toteutuneella tuotannon volyymilla ja markkinoilta saadulla hinnalla ei pystytty tekemään tulosta.

”Joko hinta tai tehokkuus oli liian alhainen tai sitten molemmat. Markkina ei kehittynyt niin paljon kuin odotettiin osaltaan sen takia, että puolet Suomessa käytetystä CLT:stä tuotiin ulkomailta”, Tuominen sanoo.

Puurakentamisella ja kotimaisen puun jatkojalostamisella on ollut kova noste, mutta Tuomisen mukaan isojen puukerrostalojen tekijät eivät ole halunneet kotimaista puuta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

”Hinta on ohjannut hankintoja. Jokainen minimoi kulujaan.”

Tuominen arvioi, että alkuinnostuksen jälkeen CLT:n kysyntä olisi hiipumassa.

”Ei ole markkinoita ja ei ole oikein tekijöitäkään, kun isoja puurakentajia on mennyt nurin. Jokainen uusi asia vaatii opettelua, eikä viisi vuotta tuntunut riittävän CLT:ssä.”

Crosslam Kuhmon toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen on toista mieltä. Hänen mielestään CLT:llä on hyvä tulevaisuus, koska megatrendit, kuten ekologisuus, ovat alan puolella. Lisäksi arkkitehdit ovat ihastuneet CLT:hen.

"CLT on vasta elinkaarensa nousuvaiheessa. Tuote ja toimiala ovat vielä kovin nuoria. Massiivipuurakentaminen on tuttua mökeissä ja pientaloissa, mutta kerrostaloissa sitä opetellaan”; Silvennoinen sanoo.

Hänen mielestään matalakatteisen ja toisaalta suuria aloitusinvestointeja vaativan toimialan ei voi odottaa tuottavan viiteen vuoteen.

SIlvennoisen mukaan CLT:n kustannustehokkuus vaatii lisää toistoja. Se syntyy oppimisen kautta. Lisäksi rikottavana ovat pitkät perinteet ja totutut tavat.

”Isot julkiset rakennukset ja kerrostalot on totuttu tekemään tiettyyn kustannustasoon betonista. Tehtaalla tehty lähes valmis puuelementti on kalliimpi, mutta monet rakennusliikkeet eivät laske sitä, kuinka paljon betoniseen raakaelementtiin joudutaan tekemään töitä työmaalla.”

Viime vuonna kolme kotimaista valmistajaa teki noin 12 000 kuutiota CLT-levyä ja ulkomailta tuotiin arviolta 15 000–20 000 kuutiota. Konkurssiin mennyt Puurakentajat Group Oy käytti paljon tuontilevyä. Esimerkiksi Stora Enso tekee CLT-levynsä Ruotsissa ja Itävallassa.

Crosslam Kuhmon toimitusjohtaja luottaa alan tulevaisuuteen, mutta suomalaisvalmistajien vientinäkymiä hän epäilee.

”Logistiikka rajoittaa isojen levyjen vientiä ja se on kallista. Lisäksi CLT:n valmistus alkoi Keski-Euroopassa jo 20 vuotta sitten. Juna meni ainakin Keski-Eurooppaan suuntautuvan perus-CLT-tuotteen viennissä.”

”Toisaalta suomalaisilla massiivipuurakentajilla on paljon kokemusta ja osaamista hirsirakentamisessa. Laatu, erikoistuminen ja toimintavarmuus ovat olleet kohdallaan. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää muistaen, että CLT toimii myös hybridirakenteena yhdessä puu-, betoni-, lasi- ja teräsrakenteiden kanssa.”

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.