Paula-myrskystä jäi käteen ennätyksellisiä hakkuumääriä, rikkinäisiä teitä ja huoli metsäpaloista

Kaksi vuotta sitten, 22.6.2021, Paula-myrsky kaatoi vajaassa 20 minuutissa liki neljä miljoonaa kuutiota puuta pääosin Koillismaalla. Nyt kaksi vuotta myöhemmin lähes kaikki korjattavissa olevasta puusta on korjattu, vaikka se vaatikin pitkiä päiviä ja apuvoimia Etelä-Suomea myöten.

Puun määrästä kertoo se, että Osaran aukeilta saatiin 15 vuoden aikana 1,2 miljoonaa kuutiota, Taivalkoskelta myrskytuhoja korjattiin jo samana kesänä reilu 1,8 miljoonaa kuutiota. Valtion metsissä kaatunut määrä vastasi noin kolmannesta Metsähallituksen vuosittaisesta hakkuutavoitteesta.

Iso osa tuhoista kohdistui valtion maille, jossa puuta kaatui noin kaksi miljoonaa kuutiota 130 000 hehtaarin alueella. Erityisesti Taivalkosken alueella ja Koillismaalla myrskytuhot olivat suuria. Isoin yksittäinen myrskyn jättämä aukko, jolta syöksyvirtaukset kaatoivat lähes kaikki puut, on 150 hehtaaria.

Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, Metsähallituksen Metsätalous Oyn aluepäällikkö Rami Nissema ja metsäasiantuntija Juho Lohi sekä Koillismaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Antti Härkönen pohtivat, miten tuhoon reagoinnissa onnistuttiin.

Kuvassa MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Miettunen (vas.), Metsähallituksen aluepäällikkö Rami Nissema (kesk.) sekä metsäasiantuntija Juho Lohi (oik.). Nissema oli itsekin Taivalkoskella myrskyn aikaan. Kuva: Kai Tirkkonen

Tuhojen kartoitus ja korjuutyöt pääsivät alkamaan lähes heti myrskyn jälkeen. Ensimmäisenä raivattiin tiet ja vaaralliset kulkuväylillä olevat puut.

Kaikki miehet kiittelevät konemiehiä, automiehiä kuin toimihenkilöitäkin valtavasta urakasta. Korjuuketjujen määrää lisättiin ja apua ja konekuskeja saatiin Nisseman mukaan Etelä-Suomesta asti töihin. Härkösen mukaan kaikkien toimijoiden työmailla oli töissä enimmillään 139 korjuuketjua ja töitä tehtiin paikoittain jopa kolmessa vuorossa.

Nissema kertoo, että tuhoja alettiin heti kartoittaa ja arvioida ilmakuvauksella droneja ja helikoptereita apuna käyttäen. Metsäkeskus poisti tilapäisesti metsänkäyttöilmoituksista 14 vuorokauden ilmoitusajan, mikä helpotti töiden tekoa, kun korjuu voitiin aloittaa lähes samaa tahtia hakkuusuunnitelmien valmistumisen kanssa.

Eniten korjuuseen vaikuttivat laki metsätuhojen torjunnasta sekä Natura-alueisiin liittyvät säädökset. Taivalkoskella on runsaasti Naturassa boreaaliseksi luonnonmetsäksi luokiteltua metsää, josta puita ei saanut korjata teiden aukaisua enempää.

Kylmäluoman retkeilyalueen yrittäjät Taina ja Jari Olkkola kertovat, että mökkikylästä kaatuivat myrskyssä lähes kaikki puut. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin, mutta yhdessä mökissä yöpynyt kattojen korjaaja sai aloittaa melkein loppuun ehtineen kattoremonttikierroksen alusta. Kuva: Kai Tirkkonen

Maastoon jätettyjen puiden paloriski aiheuttaa paikallisille huolta. Pahimmin vaurioituneilla alueilla liikkuminen on lähes mahdotonta eikä sammutuskalustoakaan saataisi paikalle.

Kylmäluoman retkeilyalueen yrittäjä Jari Olkkola myöntää olevansa huolissaan siitä, miten 10 000 hehtaaria tietöntä ja vaikeakulkuista maastoa saataisiin sammutettua, jos salama sytyttäisi sen.

Paikallisia metsänomistajia mietityttää myös Natura-alueille jätettyjen puiden vaikutus tuhohyönteisiin. Toistaiseksi mitään ei ole vielä havaittu, mutta laajat lahopuualueet tulevat varmasti vaikuttamaan paikalliseen lajistoon tavalla tai toisella.

Antti Härkönen Koillismaan metsänhoitoyhdistyksestä kritisoi sitä, että metsänomistajat saivat kauniita sanoja, mutta eivät juurikaan käytännön apua. Kuva: Kai Tirkkonen

Härkösen mukaan silloinen ministeri Jari Leppäkin kävi paikalla katsomassa tuhoja, mutta minkäänlaista rahallista tukea valtion suunnasta ei pyynnöistä huolimatta tullut. Puun hinta laski äkillisestä tarjonnasta johtuen ja tappiot jäivät metsänomistajien kontolle ja vain harvalla oli metsävakuutuksia.

Härkösen mukaan eniten rahallista tukea olisi kuitenkin kaivattu tieverkon kunnostamiseen. Äkillisesti lisääntynyt käyttö sai monet tiet, ja yhden sillan, todella huonoon kuntoon eikä kaikkia ole vieläkään korjattu.

Metsähallitus on kulottanut monia tuhoista kärsineitä alueita. Metsänhoidollinen kulotus näyttää aluksi rajulta, mutta jo muutaman vuoden kuluttua aukiot alkavat täyttyä elämästä. Kuva: Kai Tirkkonen

Lähes kaikki myrskyalueet on saatu tänä kesänä uudistettua. Metsähallituksen Rami Nissema kertoo, että kaatuneet alueet laittoivat uudistussuunnitelmat uusiksi. Tuhojen korjuu ei lisännyt Metsähallituksen hakkuiden kokonaismäärää, joten uudistusalatkin keskittyivät myrskytuhoalueille.

Osa alueista kulotettiin, koska metsänhoidolliseen kulotukseen sopivia alueita avautui. 2030-luvulla uudistuskypsää metsää on myrskyn takia vähemmän, kuin ilman sitä, koska suuri määrä 10 vuoden päästä uudistettavaa puustoa kaatui ns. liian aikaisin.

Valtion mailla myrskytuhot eivät lisänneet hakkuiden kokonaismäärää, vaan uudistettaviksi alueiksi valikoitu myrskytuhoalueita. Kuva: Kai Tirkkonen

Natura-alueilta ei puita kerätä ja muillekin alueille jätettiin kaatuneita puita lahopuuksi. Yhteensä puuta jää maastoon noin miljoona hehtaaria. Kuva: Kai Tirkkonen