Kurvinen: Ei syytä äkkikäännöksiin hiipuneiden hiilinielujen vuoksi ‒ ”pitää ottaa vakavasti”
Demareiden Piirainen: harvennusten avulla puun määrä kasvuun.
Metsien kasvu ja hakkuut voivat vaihdella vuosittain paljonkin. Kuva: Sanne Katainen”Metsäpolitiikan äkkikäännöksiin ei ole syytä eikä tarvetta. Tarvitaan lisäselvittelyä ja tutkimuksia”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vastaa kysymykseen Suomen maankäyttösektorin keikahtamista hiilinielusta päästölähteeksi.
Metsät toki ovat edelleen hiilinielu, mutta kun huomioon otetaan maatalous, viljelysmaat ja muu maankäyttö, kokonaisuus on päästölähde.
”Tämä pitää ottaa vakavasti, eikä sitä voi olankohautuksella sivuuttaa. Kävin pitkän istunnon virkamiesten kanssa ja tätä käytiin juurta jaksaen läpi. Tätä pitää analysoida lisää”, Kurvinen lisää.
Pohjoisen metsien ikääntymiseen ja kasvun hidastumiseen Kurvinen ei ottanut kantaa.
Kurvisen mukana taustalla on esimerkiksi yksittäisten vuosien vaihtelut ja laskentatavan haasteet.
”Viime vuonna oli hieman enemmän hakkuita ja se näkyy laskelmassa. Vuosi 2020 oli koronavuosi ja maailmantalouden sakattua hakkuut olivat matalat.”
Laskentatavan ominaisuus on, että yksittäisten vuosien hakkuut vaikuttavat lopputulokseen.
”Muut laskelmat, kuten kasvu ja kasvihuonepäästöt lasketaan pidemmällä aikavälillä. On järjestelmän ominaisuus, että se tekee isoja heittoja.”
Sosiaalidemokraattien Raimo Piiraisen mielestä tarkasteluajan pitäisi olla pidempi.
”Vuosittaiset kasvuvaihtelut voivat olla suuria ihan sääolosuhteista riippuen. Pitäisi katsoa mikä on trendi”, kansanedustaja Piirainen sanoo.
Kurvisen mukaan metsien nieluja pitää vahvistaa. Siihen on maa- ja metsätalousministeriössä jo tartuttu.
Piirainen on samaa mieltä.
”Tekemättä jäävät istutukset pitää välittömästi hoitaa. Harvennusten ja lannoittamisen avulla saadaan puun määrä kasvamaan. Harvennusten kautta saadaan nielua”, Piirainen sanoo.
Tulos voi lisätä painetta Brysselistä.
”Nielujen vahvistaminen ja metsän kasvun riittävä nopeus on meidän juju. Se on meidän viesti myös Brysseliin. Lisäpaine sieltä ei helpota kestävän metsänkäytön keskustelua”, Kurvinen sanoo.
Piiraisen mielestä Brysselissä ei tunneta Suomen metsien tilannetta.
”Tulkinta siitä, että puu olisi uusiutumatonta ja että puun sivuvirtoja ei voitaisi käyttää, menee ihan älyttömyyksiin. Osoittaa, että EU:ssa ei ole tietämystä.”
Lue myös:
Puuston kasvun heikkeneminen käänsi maankäyttösektorin hiilinielusta päästölähteeksi
Pohjoisimmat metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
