Hirvenmetsästyksen kokonaisarvo lasketaan miljoonissa

Suomen riistakeskuksen tilastojen mukaan metsästyskaudella 2022–2023 maassamme kaadettiin kaikkiaan 124 547 hirvieläintä. Hirviä saatiin saaliiksi runsaat 37 000. Hirvikannan pienentymisestä johtuen saalis pieneni suuressa osassa maata, eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Kauden 2022–2023 hirvijahdeista saatiin luullista hirvenlihaa noin viisi miljoonaa kiloa eli keskimäärin vajaan kilon verran jokaista suomalaista kohden.

Lihasta noin 67 prosenttia tuli hirvisaaliista, 30 prosenttia valkohäntäpeurasaaliista ja 3,5 prosenttia metsäkaurissaaliista.

Riistakeskuksen mukaan hirvi on saaliin arvolla mitattuna edelleen maamme tärkein riistaeläin.

Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikael Wikström kertoo, että viime riistakaudella hirvenmetsästyksen laskennallinen arvo oli noin 112,7 miljoonaa euroa. Vastaavasti peuranmetsästyksen kokonaisarvoksi tuli noin 42,2 miljoonaa euroa.

Hirvestykseen liittyy lihan lisäksi myös muita arvoja. Syksyinen hirvijahti tarjoaa myös ulkoilua ja virkistystä noin 100 000 metsästäjälle. Riistakeskuksen laskelmien mukaan hirvenmetsästyksen virkistysarvo on noin 67,6 miljoonaa euroa.

”Arvot perustuvat kaavamaiseen tapaan laskea, joka on ollut pitkään käytössä Ruotsissa. Hirvikannan hoitosuunnitelman taustaosion mukaan hirvenmetsästyksen kokonaisarvoon kuuluu liha-arvo ja virkistysarvo. Liha-arvon osuus hirvenmetsästyksen kokonaisarvosta on noin 40 prosenttia ja virkistysarvo noin 60 prosenttia”, Wikström sanoo.

Tämän lisäksi hirvenmetsästyksellä on etenkin maaseudulla myös merkittävä yhteisöllinen vaikutus. Metsästysseurat vastaavat suurelta osin maamme hirvenmetsästyksestä. Tähän liittyviä hyötyjä on vaikea määrittää euroissa.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 4,4 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 77 000 hirveä. Tässä 95 prosentin todennäköisyysväli on 67 000–88 000 hirveä.

Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan. Hirvivahinkojen ja hirvikannan välinen yhteys on selvä. Kun hirvikanta kasvaa 2,5:stä yli 5 yksilöön tuhannella hehtaarilla, hirvituhot kaksinkertaistuvat.

Metsästäjien luonnon ja riistan hoitamiseksi tekemä työ on arvokasta koko ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Riistakeskuksen mukaan tämän syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 31 142 hirven, 70 945 valkohäntäpeuran, 645 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa.

Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Kantojen pienentymisen takia hirven pyyntilupamäärä pienentyi viime vuoteen nähden noin 15 prosenttia ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä noin neljä prosenttia.

Valkohäntäpeuran metsästys on ollut sallittua vahtimalla syyskuun alusta ja täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Tavoitteena on pienentää valkohäntäpeurakantaa sen tiheimmillä esiintymisalueilla.

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa. Kanta pienentyi edelliseen vuoteen nähden noin 14 prosenttia.

Valkohäntäpeuran aiheuttamien vahinkojen vuoksi on kannan hallinnan tehostamiseksi tehty viime vuosina paljon toimia. Kannanarviointia on parannettu, metsästysaikoja pidennetty ja uusia keinoja otettu käyttöön metsästyksessä.

Esimerkiksi pimeänäkölaitteille on ollut peurojen tihentymäalueella käytössä Metsästäjäliiton hakema poikkeuslupa jo useamman vuoden.

Niin sanotulla vahtimismetsästyskaudella eli 1.9.–29.9. saalis jäi edellisiä vuosia pienemmäksi ja peuroja kaadettiin noin 4 000 kappaletta. Valkohäntäpeuran metsästysaika päättyy 15.2.2024.