Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on pienentynyt kahden vuoden takaisesta huipustaan. Luken tiedotteen mukaan kannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 500 villisikaa tämän vuoden tammikuussa.
Alueellisesti eniten villisikoja tavataan edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudenmaalla.
”Tämän vuoden kanta-arvio osoittaa sen, että viime vuonna jo havaittavissa ollut villisikakannan kasvun kääntyminen laskuun näyttää todennäköiseltä”, toteaa erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.
Vuosi 2020 oli kannankasvun huippuvuosi, jolloin kannan keskimääräinen koko oli 3 090 yksilöä. Nyt kannan keskimääräinen koko on yli 500 yksilöä pienempi.
Kannan pienemiseen on vaikuttanut tehokkaan metsästyksen ohella todennäköisesti myös viime talven ankaruus, arvioi Kunnasranta.
Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta.
Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
