• 900 asteesta kuuteensataan puolessatoista sekunnissa – näin syntyy sisältä sitkeä ja päältä kova ketju metsäkoneeseen

    Loimaan historiallisessa teollisuusympäristössä kehitetään metsäkoneiden teloihin ajouria vähentäviä ratkaisuja.
    Tilaajalle
    Pinnalta kova, sisästä sitkeä. Metsäkoneen telakenkä karkaistaan samaan Loimijoen veteen kuin pyörien ketjut. Hiilletyskarkaisu tehdään vain ketjuihin.
    Pinnalta kova, sisästä sitkeä. Metsäkoneen telakenkä karkaistaan samaan Loimijoen veteen kuin pyörien ketjut. Hiilletyskarkaisu tehdään vain ketjuihin. Kuva: PasiLeino
    Metsä|Metsäkoneet
    23.6.202519:00
    Pasi Jaakkonen
    Loimaa

    Tarinan mukaan parhaat kyläsepät viimeistelivät takeidensa laadun kaatamalla virtsaa karkaisuveteen.

    Vesi kiehuu ja poreilee, kun noin 900 asteeseen kuumennettu teräs luovuttaa lämpönsä Loimijoesta otettuun veteen muutamassa sekunnissa.
    Vesi kiehuu ja poreilee, kun noin 900 asteeseen kuumennettu teräs luovuttaa lämpönsä Loimijoesta otettuun veteen muutamassa sekunnissa. Kuva: PasiLeino

    Karkaisuveteen liukenevilla typpiyhdisteillä saattoi olla edullinen vaikutus teräksen laatuun, mutta maailman merkittävimpiin kuuluvan metsäkoneiden tela- ja ketjuvalmistajan Nordic Tractionin tehtaalla luotetaan ohi virtaavan Loimijoen veteen sellaisenaan ilman lisäaineita.

    Loimijoesta karkaisimoon pumpattavan veden tärkein ominaisuus on, että sen lämpötila ei ylitä koskaan 30 astetta.

    ”Karkaistavan teräksen pitää jäähtyä 900 asteesta 600:aan puolessatoista sekunnissa, ja siihen Loimijoen viileä vesi sopii ympäri vuoden”, Nordic Tractionin toimitusjohtaja Tero Järvinen sanoo.

    0:00
    0:00

    Nordic Tractionin aikaisemman Skotlannin telatehtaan tuntumassa virtaa Ayshiren ylängöltä alkunsa saavan Nirth-joen sivuhaara. Dumfriesissä karkaisuvettä jouduttiin jäähdyttämään, Loimaalla siihen ei ole tarvetta.

    Loimaan Hirvikoskella terästä on pakotettu eri muotoihin 1880-luvulta asti. Ensin lyötiin nauloja, 1900-luvun alussa alkoi ketjujen valmistus ja tuoreimpana tulivat metsäkoneiden telat. Tehtaan pitkä historia näkyy kaikkialla.

    ”Tuossa katossa näkyviä kiinnikkeitä käytettiin kannattelemaan laivojen ankkuriketjuja, joita tehtiin Fiskarsin omistajuuden aikaan Turun telakoille”, Järvinen näyttää.

    Kuva: PasiLeino

    Metsäkoneiden telojen valmistus siirtyi Loimijoen varteen Skotlannissa sijaitsevalta Clarkin Tracksin tehtaalta Loimijoen varteen vuoden 2025 alussa.

    Booriteräksestä valssatun raakaprofiilin tie telaketjuksi alkaa induktiokuumennuksesta. Sen jälkeen prässi painaa hehkuvan aihion muottia vasten haluttuun muotoon muutamassa sekunnissa.

    Telakenkiä on kymmenen eri mallia, joista lopulta telaketjut valmistetaan. Tehtaan toista päätuotetta eli ketjuja syntyy metsäkoneiden lisäksi traktoreiden ja kuorma-autojen renkaille.

    Toimitusjohtaja Tero Järvinen ketjun raaka-ainekelojen keskellä. Ennen lanka tuli Ovakon Taalintehtaalta, nyt Saksasta Accelor-Mittalin tehtaalta.
    Toimitusjohtaja Tero Järvinen ketjun raaka-ainekelojen keskellä. Ennen lanka tuli Ovakon Taalintehtaalta, nyt Saksasta Accelor-Mittalin tehtaalta. Kuva: PasiLeino

    Ketjujen ominaisuudet viimeistellään karkaisuhallissa. Valmiit ketjuniput lasketaan noin pari metriä korkeisiin sähkölämmitteisiin karkaisu-uunehin.

    Uuneihin johdetaan propaani-ilmaseosta, joka sisältämä hiili alkaa liueta hehkuvaan teräkseen. Noin parin tunnin käsittelyn jälkeen ketjuniput nostetaan ulos ja lasketaan Loimijoen vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen.

    Ketjun pintaan syntyy kulutuskestävyyttä tuova karkaisu, joka ulottuu noin 0,8 millin syvyyteen. Keskiosa jää joustavaksi, jolloin se kestää katkeamatta käytön aiheuttamaa vaihtelevaa kuormitusta.

    Ketjujen pinta karkaistaan Vickersin asteikolla kovuuteen 750 HV eli kaksinkertaiseksi esimerkiksi kaivinkoneiden kauhoihin verrattuna.

    Kuva: PasiLeino

    Telakengän muodolla on iso merkitys metsäkoneen jättämään maastojälkeen. Viime aikoina huomio on kiinnittynyt turvemaille tarkoitettujen telastojen suunnitteluun.

    Superkantavan Copa-telan merkittävimmät markkinat löytyvät Suomesta, jossa turvepohjaisia metsiä on paljon.

    Tyystin vastakkaista suunnittelutarvetta edustavat jyrkkiin vuoristometsiin tarkoitetut telat, joita menee Keski-Eurooppaan ja Skotlantiin. Syvälle lumelle ja harvennusmetsiin on kehitetty omat telatyypit.

    Tietokoneella tehty telakenkien vahvuuslaskenta on mahdollistanut telojen keventymisen sadoilla kiloilla ominaisuuksien heikentymättä.

    Kuva: PasiLeino

    ”Uudet telakenkäprofiilit voivat olla kolmanneksen edeltäjiä kevyempiä, mikä heijastuu koko metsäkoneen kokonaismassaan. Oikealla tela- ja ketjuvalinnalla voidaan vaikuttaa huomattavasti korjuujälkeen.”

    Uusi Loimaalla kehitetty tuote on säädettävä hammaslenkki, jonka avulla kiristäminen ja optimaalisen kireyden saavuttaminen helpottuu olennaisesti.

    ”Uuden telan saa alle kymmenessä minuutissa, mikä laskee kynnystä ryhtyä vaihtotyöhön silloin, kun sille on tarvetta”, Järvinen sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Koneiden koot ovat kasvaneet korjuun tehostamispaineen takia.

      Metsäkoneet | Näin puunkorjuu soilla tehostuu – ”Urakoitsijan pitäisi elää ja koneiden kestää”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    metsäkoneet
    teräksen käsittely
    Loimaa
    Nordic Traction
    telojen valmistus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Komatsun XC mallit ovat nostaneet suosiotaan merkkinsä valikoimassa. Alkuvuonna rekisteröidyistä Komatsun harvestereista 2/3 oli kahdeksanpyöräisiä XC-versioita.

    Koneviesti | Suomessa metsäkoneiden rekisteröintimäärät ovat laskeneet merkittävästi alkuvuonna 2026

  • Uusi Ponsse New Bison poikkeaa merkittävästi aiemmasta mallista. Active Frame -ratkaisua ei enää ole, ja sen vaihtoehdoksi on tarjolla lisävarusteena Active Cabin -ohjaamojousitus.

    Koneviesti | Ponssen New Bison -kuormatraktorimalli on aiempaa Bison-mallia 1 000 kiloa kevyempi

  • Hakki Pilke CS30Pro oli FinnMetkon uutuus ja uusi avaus valmistajan valikoimassa. Katkaisu on pyörösahalla. Konetta voidaan käyttää sähkömoottorilla tai traktorin voimanotolla.

    Koneviesti | Hakki Pilkkeen ensimmäinen pyörösahakatkaisulla varustettu pilkekone esillä FinnMetkossa