

Tarinan mukaan parhaat kyläsepät viimeistelivät takeidensa laadun kaatamalla virtsaa karkaisuveteen.

Karkaisuveteen liukenevilla typpiyhdisteillä saattoi olla edullinen vaikutus teräksen laatuun, mutta maailman merkittävimpiin kuuluvan metsäkoneiden tela- ja ketjuvalmistajan Nordic Tractionin tehtaalla luotetaan ohi virtaavan Loimijoen veteen sellaisenaan ilman lisäaineita.
Loimijoesta karkaisimoon pumpattavan veden tärkein ominaisuus on, että sen lämpötila ei ylitä koskaan 30 astetta.
”Karkaistavan teräksen pitää jäähtyä 900 asteesta 600:aan puolessatoista sekunnissa, ja siihen Loimijoen viileä vesi sopii ympäri vuoden”, Nordic Tractionin toimitusjohtaja Tero Järvinen sanoo.
Nordic Tractionin aikaisemman Skotlannin telatehtaan tuntumassa virtaa Ayshiren ylängöltä alkunsa saavan Nirth-joen sivuhaara. Dumfriesissä karkaisuvettä jouduttiin jäähdyttämään, Loimaalla siihen ei ole tarvetta.
Loimaan Hirvikoskella terästä on pakotettu eri muotoihin 1880-luvulta asti. Ensin lyötiin nauloja, 1900-luvun alussa alkoi ketjujen valmistus ja tuoreimpana tulivat metsäkoneiden telat. Tehtaan pitkä historia näkyy kaikkialla.
”Tuossa katossa näkyviä kiinnikkeitä käytettiin kannattelemaan laivojen ankkuriketjuja, joita tehtiin Fiskarsin omistajuuden aikaan Turun telakoille”, Järvinen näyttää.
Metsäkoneiden telojen valmistus siirtyi Loimijoen varteen Skotlannissa sijaitsevalta Clarkin Tracksin tehtaalta Loimijoen varteen vuoden 2025 alussa.
Booriteräksestä valssatun raakaprofiilin tie telaketjuksi alkaa induktiokuumennuksesta. Sen jälkeen prässi painaa hehkuvan aihion muottia vasten haluttuun muotoon muutamassa sekunnissa.
Telakenkiä on kymmenen eri mallia, joista lopulta telaketjut valmistetaan. Tehtaan toista päätuotetta eli ketjuja syntyy metsäkoneiden lisäksi traktoreiden ja kuorma-autojen renkaille.

Ketjujen ominaisuudet viimeistellään karkaisuhallissa. Valmiit ketjuniput lasketaan noin pari metriä korkeisiin sähkölämmitteisiin karkaisu-uunehin.
Uuneihin johdetaan propaani-ilmaseosta, joka sisältämä hiili alkaa liueta hehkuvaan teräkseen. Noin parin tunnin käsittelyn jälkeen ketjuniput nostetaan ulos ja lasketaan Loimijoen vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen.
Ketjun pintaan syntyy kulutuskestävyyttä tuova karkaisu, joka ulottuu noin 0,8 millin syvyyteen. Keskiosa jää joustavaksi, jolloin se kestää katkeamatta käytön aiheuttamaa vaihtelevaa kuormitusta.
Ketjujen pinta karkaistaan Vickersin asteikolla kovuuteen 750 HV eli kaksinkertaiseksi esimerkiksi kaivinkoneiden kauhoihin verrattuna.
Telakengän muodolla on iso merkitys metsäkoneen jättämään maastojälkeen. Viime aikoina huomio on kiinnittynyt turvemaille tarkoitettujen telastojen suunnitteluun.
Superkantavan Copa-telan merkittävimmät markkinat löytyvät Suomesta, jossa turvepohjaisia metsiä on paljon.
Tyystin vastakkaista suunnittelutarvetta edustavat jyrkkiin vuoristometsiin tarkoitetut telat, joita menee Keski-Eurooppaan ja Skotlantiin. Syvälle lumelle ja harvennusmetsiin on kehitetty omat telatyypit.
Tietokoneella tehty telakenkien vahvuuslaskenta on mahdollistanut telojen keventymisen sadoilla kiloilla ominaisuuksien heikentymättä.
”Uudet telakenkäprofiilit voivat olla kolmanneksen edeltäjiä kevyempiä, mikä heijastuu koko metsäkoneen kokonaismassaan. Oikealla tela- ja ketjuvalinnalla voidaan vaikuttaa huomattavasti korjuujälkeen.”
Uusi Loimaalla kehitetty tuote on säädettävä hammaslenkki, jonka avulla kiristäminen ja optimaalisen kireyden saavuttaminen helpottuu olennaisesti.
”Uuden telan saa alle kymmenessä minuutissa, mikä laskee kynnystä ryhtyä vaihtotyöhön silloin, kun sille on tarvetta”, Järvinen sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
