Metsäkuviota mukaileva tilaraja saattaa olla hyvin mutkainen – Montako rajapyykkiä maastoon saa ripotella?
Ennen rajapyykeistä maksettiin erikseen, mutta nykyään lohkomisesta maksetaan pinta-alan mukaan. Tiluksistaan tarkka maanomistaja haluaa merkata maastoon jokaisen mutkan.Tilaajalle
Rajapyykit ovat yleensä tilan rajojen kulmissa. Aina pyykki ei ole tuttu oranssi möhkäle, vaan liki sata vuotta vanhat rajamerkit voivat olla huomaamattomia, sammaloituneita kivikasoja. Kuva: Jarkko SirkiäKun maa-alueita lohkotaan esimerkiksi kaupan tai perinnönjaon jälkeen, maastoon merkitään uudet kiinteistön rajapyykit. Ennen Maanmittauslaitos laskutti lohkomisessa rajapyykkien määrän, mutta nykyään hinnoittelu perustuu lohkottavan alueen kokoon.
Maastossa voi joskus törmätä tilarajaan, joka mukailee metsäkuviota esimerkiksi viivottimella vedetyn metsäojan sijasta. Mutkia ja rajapyykkejä saattaa näkyä huomattavan tiheään.
Saako rajapyykkejä maastoon rajattomasti?
Tiluksistaan tarkka maanomistaja saattaa haluta merkata karttaan jokaisen maaston mutkan. Silloin maanmittausinsinööri tekee työtä käskettyä ja merkitsee maastoon rajapyykkejä maanomistajan haluaman määrän, vaikka hyvinkin tiheään, vahvistaa Maanmittauslaitoksen palvelupäällikkö Panu Karhu.
”Käytännössä me toteutamme maanomistajien sopimuksen, eli miten he ovat rajan sopineet, niin me vain toteutamme sen. Jos on hyvinkin mutkainen raja, niin sitten siitä tehdään mutkainen raja”, Karhu toteaa.
Mutkaisia rajoja ovat tyypillisesti pellonreunat, jos esimerkiksi metsät ja pellot jaetaan eri omistajille.
Yleensä maanomistajien toive on, että jokaista mutkaa ei rajapyykein merkitä, vaan mutkia oiotaan.
”Myöhemmin oiotaan jopa sitten pellonreunaa vastaamaan niitä rajoja. Sitten on tietysti tilanteita, joissa myyjä on erittäin tiukkana, että tehdään juuri niin kuin karttaan on piirretty ja kierretään jokainen mutka.”
Maastossa paikkoja merkkaamassa ovat yleensä mukana rajan molemmat omistajat sekä maanmittausinsinööri.
”Sitten on tietysti tilanteita, joissa myyjä on erittäin tiukkana, että tehdään juuri niin kuin karttaan on piirretty ja kierretään jokainen mutka.”
Lohkominen kestää hakemuksen tekemisestä yleensä noin puoli vuotta. Maanmittausinsinööri mittaa alueen rajat, laittaa tarvittavat rajapyykit maastoon ja perustaa tarvittavat tieoikeudet ja muut käyttöoikeudet.
Lohkomisen hintaan vaikuttavat alueen koko ja uusien kiinteistöjen lukumäärä. Esimerkiksi hehtaarin kokoisen alueen lohkominen ilman alvia maksaa 1 460 euroa, kertoo Maanmittauslaitos.
Hinta sisältää kaikki lohkomisen kustannukset, kuten mittaukset, rajapyykit, oikeuksien perustamisen ja rekisterimuutokset. Maksamisesta vastaa yleensä lohkottavan alueen omistaja.
Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä. Osa rajapyykeistä on jopa yli sata vuotta vanhoja, eikä niiden sijainti ole tarkkaan tiedossa.
Maanmittauslaitos laittaa vuosittain paikalleen noin 50 000 uutta rajapyykkiä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
