Haapaveden biotuotetehdas tavoittelee puolen miljardin rahoitusta – lopullinen rakentamispäätös tulossa ensi vuoden loppupuolella

Haapaveden biotuotetehdas on edennyt rahoitusvaiheeseen.

Pohjois-Pohjanmaalle biojalostamoa puuhaavan Nordfuelin on määrä päättää ensi vuoden loppupuolella, nouseeko uusi tehdas vai ei.

Ennen lopullista investointipäätöstä yhtiön pitäisi vakuuttaa rahoittajat biotuotetehtaasta, jonka kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 400–500 miljoonaa euroa.

Nordfuelin toimitusjohtaja Matti Asikainen on vähäsanainen rahoituskierroksesta, koska keskustelut ovat hänen mukaansa juuri nyt ”sopivasti lämpimiä”.

”Kiinnostusta on”, Asikainen vakuuttaa.

Hänen mukaansa keskusteluja käydään sekä teollisten toimijoiden että pääomasijoittajien kanssa. Pöydän toisella puolella on sekä kotimaisia että ulkomaisia vaihtoehtoja.

Nordfuel on Kanteleen Voiman kokonaan omistama yhtiö. Kanteleen Voiman omistavat Katternö Kraft, Suomen Voima, Valkeakosken Energia ja Ålands Elandelslag.

Mitä ne aikovat tehdä, osallistuvatko ne jalostamon rahoitukseen?

”Sitä katsotaan sitten, mitä rahoittaja ja omistajat ajattelevat ja haluavat. Se on tahtotilasta kiinni.”

Haapaveden biotuotetehdas on ollut vireillä vuodesta 2016. Alkuperäisen suunnitelman mukaan sen olisi jo pitänyt olla toiminnassa, mutta tällaisilla projekteilla on tapana viivästyä.

Tämänhetkisen arvion mukaan laitos toimisi vuonna 2028, jos ensi vuonna syntyy myönteinen toteuttamispäätös.

Biotuotetehdas tekisi bioetanolia, biokaasua ja ligniiniä sahateollisuuden sekä metsätalouden sivuvirroista. Bioetanolia ja biokaasua voitaisiin käyttää esimerkiksi liikennepolttoaineena.

Uuden laitoksen on määrä nousta vanhan turvevoimalan paikalle niin, että se hyödyntää puretun voimalan infrastruktuuria soveltuvin osin. Vanhan laitoksen tarpeettomaksi käyneet osat on purettu. Uudella tehtaalla on jo lainvoimaiset ympäristöluvat.

Viime aikoina kotimainen sahojen ja metsätalouden sivuvirtoja hyödyntävä biopolttoainetuotanto on ottanut kovia osumia. St1 sulki laitoksensa Kajaanissa ja pohjoiskarjalalainen Nordic Green Fuel ajautui konkurssiin.

Asikaisen mukaan nämä kaksi tapausta ovat vain lisänneet Nordfuelin uskoa itseensä, ja sen tekemään teknologiavalintaan.

Nordfuel ilmoitti maaliskuussa ottavansa käyttöön oululaisen Chempoliksen tuotantoteknologian, joka perustuu biomassojen selektiiviseen fraktiointiin muurahaishappoa käyttämällä.

”Aika monella on ollut käytössä höyryräjäytystyyppinen esikäsittely. Se ei välttämättä ole osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi. Meille tätä prosessivaihetta ei tule lainkaan, vaan prosessi toimii sellun valmistuksen tavoin.”

Entä raaka-aine? Sahojen sivutuotteille ja metsän energiajakeille on ollut viime aikoina ottajia ja hinnat ovat nousseet.

”Odotamme käyttöömme soveltuvien biomassojen kysynnän muuttuvan, koska erityisesti kaukolämmön tuotannossa niiden käyttö käsityksemme mukaan vähenee viimeistään vuosikymmenen vaihteessa.”

Biopolttoaineen tilalle on tulossa muun muassa sähkökattiloita, lämpöakkuja, lämmönvaihtimia.

”Nämä tekijät vähentävät hankinnan kustannuspaineita.”

Asikainen luottaa, että tehtaan tuotteille riittää kysyntää. Bioetanolille on menekkiä muun muassa liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen takia.

Viime aikoina myönteisesti on yllättänyt kiinnostus puhtaaseen rikittömään ligniiniin.

Ennen lopullista rakentamispäätöstä Nordfuel haluaa nähdä Petteri Orpon (kok.) hallituksen lopullisen version niin sanotusta puhtaan siirtymän isojen projektien veroedusta.

Alustavien tietojen mukaan yritys voisi vähentää osan investointikustannuksistaan yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta.