Suomen ja Euroopan unionin mantereen itäisin piste sijaitsee Ilomantsissa. Venäjä näkyy Antti Kuivalaisen taustalla. Kuva: Jarno Artika
Villisikojen levittämä ASF huolestuttaa myös muualla itärajan pinnassa – ”Venäjän ASF-tilanteesta ei ole tietoa”
Venäjältä ole saatu enää viime vuosina tietoa mahdollisista ASF-tartunnoista. Suomella on 1300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa ja siitä vain noin 300 kilometriä on aidattu.Tilaajalle
Vain pieni osa itärajasta on aidattu. Kuva: Mikko NikkinenRiistakeskuksen saalisseurannan mukaan tänä vuonna on saatu saaliiksi yhteensä 612 villisikaa. Näistä Kaakkois-Suomessa 285 ja Uudellamaalla 149. Myös Pohjois-Karjalassa villisikoja on ammuttu tänä vuonna seitsemän kappaletta.
”Villisikoja tavataan täällä Pohjois-Karjalassakin yksittäisiä silloin tällöin. Se tiedetään, että villisikoja tulee jatkuvasti Venäjältä Suomen puolelle, sillä rajat eivät pidättele eläimiä. Olemme kuitenkin pyrkineet poistamaan täällä tavattuja villisikoja melko tehokkaasti, jotta isompaa kantaa ei pääse muodostumaan”, kertoo Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen. Kuivalaista huolettaa erityisesti Venäjän tilanne, jonka ASF-tilanteesta ei ole tietoa tällä hetkellä saatavilla.
”Sairastuneiden villisikojen lisäksi on mahdollista, että Venäjän puolella maastossa voi olla myös tautiin kuolleita eläimiä. Niitä ei rajan toisella puolen ole ollut tapana kerätä pois, koska tauti ei ole ihmiselle vaarallinen. Pelkona on se, että muut eläimet, kuten pedot tai vaikkapa korpit levittävät tautia. Olisikin syytä varmistaa, että tällaiset uhkakuvat on käyty läpi.”
Jos vaikkapa korppi nokkii kuolleen villisian raatoa eikö ole yhtä todennäköistä, että se voi levittää tautia siinä missä metsäkone tai koirakin?”, Kuivalainen kysyy esimerkinomaisesti.
Ruokavirasto vastaa verkkosivuille rakentamassaan kysymys-vastaus -patteristossa Kuivalaisen esittämään huoleen. Vastauksen mukaan muutkin eläimet voivat levittää tartuntaa mekaanisesti eli esimerkiksi pienpedot voivat kuljettaa tautiin kuolleen villisian luita lähialueille. Taudin leviäminen lintujen, myyrien, hiirien tai kärpästen välityksellä on kuitenkin Ruokaviraston mukaan epätodennäköistä.
Villisikakannan tiheys Suomessa. Kuva: LukeSen sijaan petojen ruoansulatuskanavassa virus ei Ruokaviraston mukaan leviä eli sairastuneen villisian syöminen ei tuo ylimääräistä riskiä. Petojen kuten ihmisenkin ruoansulautuksen PH-arvo on sellainen, että virus tuhoutuu eli siis petoeläimet eivät raatoja syömällä voi levittää tautia.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
