• Lannoitusdrone on vielä uransa päättäneelle maajoukkuehiihtäjä Perttu Hyväriselle uusi työkalu, mutta sen haltuunotto on jo alkanut.
    Lannoitusdrone on vielä uransa päättäneelle maajoukkuehiihtäjä Perttu Hyväriselle uusi työkalu, mutta sen haltuunotto on jo alkanut. Kuva: Petteri Kivimäki

    Perttu Hyvärisen metsätyöt keskeytyivät joka vuosi, kun kestävyysharjoittelu alkoi – nyt on aikaa raivata

    Suomen menestyneimpiin maajoukkuehiihtäjiin lukeutunut Perttu Hyvärinen otti lentävän lähdön uudelle uralle.
    Tilaajalle
    Metsä|Metsänhoito
    30.5.202605:00
    Pasi Jaakkonen

    Urheilija saa menestyksen ja tappioiden hetkellä vastata kysymykseen, miltä nyt tuntuu? Hiihtouransa päättänyt ammattihiihtäjä Perttu Hyvärinen on esittänyt tuon kysymyksen tänä keväänä useamman kerran itselleen.

    Elämä on taitekohdassa, sillä tätä haastattelua tehtäessä on kulunut neljä päivää Inarin SM-kilpailusta, joka paketoi Hyvärisen kilpahiihtäjän uran.

    Neljä päivää on lyhyt aika tunteiden erittelyyn, kun takana ammattiurheilijan elämää 15 vuotta. Aikaa, jolloin arjen jokainen toiminto ruokavaliosta, päivien, kuukausien ja vuosien rytmityksestä on tähdännyt vain hiihtovauhdin ja kestävyyden maksimointiin muutamina kisapäivinä.

    Uudessa elämänvaiheessa yksi asia on jo käynyt selväksi. Aikaa on nyt aiempaa enemmän käytössä, kun ei tarvitse treenata viittä tuntia vuorokaudessa.

    ”Edelliset 15 vuotta meni niin, että urheilu oli läsnä 24 tuntia vuorokaudesta käytännössä kaikessa. Nyt esimerkiksi minulla on elämäni ensimmäinen kesäloma”, Hyvärinen sanoo.

    Kevät on ollut Perttu Hyväriselle muutoksen aikaa. Kun hiihtoura päättyi, työt alkoivat lähes lentävällä lähdöllä dronelannoituksia tekevässä firmassa.
    Kevät on ollut Perttu Hyväriselle muutoksen aikaa. Kun hiihtoura päättyi, työt alkoivat lähes lentävällä lähdöllä dronelannoituksia tekevässä firmassa. Kuva: Petteri Kivimäki

    Tänä vuonna 35 vuotta täyttävän Hyvärisen kohdalla urheilu on ollut hänen ammattinsa oikeastaan koko aikuisiän. Tekisi vääryyttä puhua siitä vain työnä. Harva työ vaatii niin kokonaisvaltaista sitoutumista kuin huippu-urheilu.

    ”On ollut aikaa fiilistellä. Kaksi viimeistä vuotta eivät olleet helppoja, mutta olen ylpeä siitä urasta, mikä tuli tehtyä.”

    Palkintokaapissa on Suomen mestaruuksia, maailmancupin osakilpailuvoitto ja viestin MM-hopeaa ja paljon muuta.

    Kun ura päättyi Inarin hyvää vahtia sulaville SM-laduille huhtikuun alussa, ei silloin enää hiihdetty sijoituksista, vaan nautinnosta. Jätettiin jäähyväisiä. Sen kertoi sijoituskin, joka oli Hyväriselle vaatimaton 34. Suurimat tunteet oli nekin jo purettu muutama viikko aiemmin.

    ”Salpausselän kisat olivat oikeastaan uran päätös. Kun riisuin numerolapun, niin tajusin, että tämä oli nyt tässä. Maailmancupin lähtöviivalle en asetu enää koskaan, ja isoimmat tunteet nousivat pintaan.”

    Perttu Hyvärinen

    Metsien boorilannoituksia tekevän Silvadrones Oy:n omistajaosakas. Aktiiviuransa päättänyt olympiaurheilija ja hiihdon MM-mitalisti.

    34-vuotias maatalon poika Riistavedeltä, asuu Kuopiossa.

    Harrastaa metsänhoitoa ja metsissä liikkumista.

    Hoitaa isänsä kanssa kotitilan metsiä ja urheilu-uran aikana ostettuja omia metsätiloja.

    Laduilta metsäuralle

    Moni uransa urheilija on kertonut lopettamispäätöstä seuranneesta tyhjyyden tunteesta. Hyvärinen oli varustautunut siihen hetkeen poikkeuksellisen hyvin. Uusi ura sai käytännössä lentävän lähdön.

    Hiki oli tuskin ehtinyt kuivua hiihtopuvun hartioista, kun Hyvärinen jo sovitti päälleen uuden työnantajan hupparia ja metsäammattilaisen roolia. Vuorokausi kisan päättymisen jälkeen Hyvärinen oli mukana metsien boorilannoituksia tekevän Silvadronesin keikalla Lounais-Suomessa.

    Ensimmäiset päivät urheilu-uran jälkeen ovatkin olleet totaalista matalalentoa. Media on seurannut Hyväristä intensiteetillä, joka ylittää aktiiviuran kiireisimmät päivät. Valtava kiinnostus on yllättänyt hiihtäjän itsensäkin.

    Ex-hiihtäjä Perttu Hyväriselle metsään kytkeytyvä ura oli selvä jo ennen kilpahiihtäjäksi ryhtymistä.
    Ex-hiihtäjä Perttu Hyväriselle metsään kytkeytyvä ura oli selvä jo ennen kilpahiihtäjäksi ryhtymistä. Kuva: Petteri Kivimäki

    ”Olen hieman ymmälläni siitä, miten paljon uusi urani on kiinnostanut”, hän sanoo.

    Kun tätä haastattelua ja kuvausta sovitettiin paikalleen Kuopion Riistavedellä, edellinen kuvausporukka teki vielä lähtöä. Puolenkymmentä lehteä tai tv-kanavaa oli Hyvärisen perässä hänen aloitellessaan ensimmäistä työviikkoa Silvadronesilla.

    Hyvärinen osasi aktiiviuransa aikana tarjoilla medialle sitä kiinnostavia täkyjä, jotka toivat julkisuutta ja sponsorituloja. Tätä taitoa hän hyödyntää nyt uudessa ammatissaan.

    Sanavalmiin ja esiintymistaitoisen miehen vastuulla on markkinointi ja yrityksen kehittäminen.

    Valtava kiinnostus on yllättänyt hiihtäjän itsensäkin.

    Työ metsän parissa oli lypsykarjatilalla kasvaneelle Hyväriselle selvä jo ennen ammattiurheilijan uraa.

    ”Lukiossa kysyin opinto-ohjaajalta, mitä aineita pitää valita, että pääsee opiskelemaan metsänhoitajaksi yliopistoon.”

    Itä-Suomen kasketuissa metsissä boorin puute on yleinen vaiva ja sitä Hyvärinen pääsi levittämään nuorena käsipelillä. Tutuksi kävivät myös polttopuidentekoketju metsästä kattilaan ja taimikonhoito. Se oli mukana myös aktiiviuran aikana.

    ”Hiihtokauden jälkeen keväällä oli kuukauden päivät aikaa olla raivaamassa, mutta sitten piti jo aloittaa kestävyysharjoittelu. Aina tuntui, että työ jää kesken.”

    Raivaussahan kanssa päivät taimikossa venyivät pitkiksi. Hien sai pintaan ja kaloreita palamaan.

    ”Katsoin sykemittarista, että joskus raivuulla paloi 6 000 kaloria päivässä.”

    Hyvärinen ehti aloittaa metsätieteen opinnot Itä-Suomen yliopistossa, ennen kun hiihto otti elämässä suurimman sijan.

    Kun vuodessa karttui harjoittelun lisäksi matkapäiviä parhaimmillaan yli 200, oli selvää, etteivät opinnot edenneet samaa vauhtia kuin muilla. Nyt hän aikoo työn ohessa saattaa kesken olevat opinnot maaliin.

    Perttu Hyvärinen on nyt osa boorilannoituksia tekevän Silvadronesin tiimiä. Kuvassa perustajaosakas Ville Karjalainen sekä droonioperaattorit Juhani Tiainen ja Mikko Rauma.
    Perttu Hyvärinen on nyt osa boorilannoituksia tekevän Silvadronesin tiimiä. Kuvassa perustajaosakas Ville Karjalainen sekä droonioperaattorit Juhani Tiainen ja Mikko Rauma. Kuva: Petteri Kivimäki

    Opiskelujen ohessa Hyvärinen tutustui muutamaan idearikkaaseen nuoreen mieheen, jotka perustivat 2021 metsien boorilannoitusta dronella tarjoavan yrityksen.

    ”Olin ensin heidän asiakkaanaan, ja siitä yhteistyö alkoi hahmottua.”

    Silvadronesin omistajien ja Hyvärisen välisissä keskusteluissa syntyi ajatus hyödyntää huippu-urheilu-uran aikana markkinoinnin ja projektien parissa hankittua osaamista ja kokemusta yrityksessä.

    Päätöstä Silvadorensin mukaan lähtemisestä helpotti se, että Hyvärinen tunsi entuudestaan sen takana olevat entiset opiskelijakaverit.

    Ala itsessään myös kiinnosti, eikä Hyvärinen epäröinyt sijoittaa yhtiöön urheilu-uransa aikana tienaamiaan varoja. Hän on nyt yksi Silvadronesin omistajaosakas.

    Hyvärinen on sijoittanut urheilu-urallaan karttunutta varallisuutta metsätiloihin. Omat metsät ovat olleet Hyväriselle virkistyksen ja kunnon lähde, mutta myös tärkeä vetäytymispaikka.

    ”Kun urheilussa ei ollut hyvä päivä, niin sen jälkeen tapasin käydä metsässä nollaamassa tunteet.”

    Droonien käyttö metsätaloudessa on vasta aluillaan. ”On mielenkiintoista olla mukana tiimissä, joka kehittää siihen liittyviä uusia sovellutuksia”, Perttu Hyvärinen sanoo.
    Droonien käyttö metsätaloudessa on vasta aluillaan. ”On mielenkiintoista olla mukana tiimissä, joka kehittää siihen liittyviä uusia sovellutuksia”, Perttu Hyvärinen sanoo.  Kuva: Petteri Kivimäki

    Valmentamisen perään Hyvärinen ei tunne mielenkiintoa.

    ”Kun aktiiviuran aikana urheilu vei 900 tuntia vuodesta, niin nyt ei ole enää sen pariin niin vetoa, vaan otan etäisyyttä. Omasta kunnostani toki pidän huolta.”

    Kisa-aikoinaan Hyvärinen seurasi mielenkiinnolla eri maiden metsiä. Tutuksi kävivät Saksan Oberhoffin istutuskuusikkojen valtavat kirjanpainajatuhot ja Italian Val di Fiemmen valtavat myrskytuhot vuorten rinteillä sekä Kanadan Canmoren kisa-alueen koskemattomat metsät.

    ”Kun urheilussa ei ollut hyvä päivä, niin sen jälkeen tapasin käydä metsässä nollaamassa tunteet.”

    Nyt tähtäin on kotimaassa ja uudessa työssä. Ensimmäinen haaste on konkreettinen.

    ”Alan opetella dronen lennättämistä. Ja omalla ajalla nautin siitä, että saan raivata keväällä kerrankin metsiä niin paljon kuin haluan”, Hyvärinen sanoo.

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Tuoreelle metsätalousinsinööri Harri Hautalalle metsänhoito ja puukauppa ovat tulleet tutuiksi myös omien metsien kautta. Hän ei pidä mahdottomana ajatuksena sitä, että joskus vielä jollain tavoin työskentelisi opetusalalla.

      Koulutus | Erityisopettaja vaihtoi täysin uudelle alalle – ”Kuinka huonosti sitä voikaan tuntea itsensä yli kolmekymppisenä?”

      Tilaajalle
    • Raivaussahalla puuhastelu on Tapio Haarlaan lempihommaa metsässä. ”Silloin on hyvällä tavalla uupunut päivän päätteeksi.”

      Metsänhoito | Tapio Haarlaa kokosi lentomatkoilla listoja metsänsä bisnesideoista – nyt hän toteuttaa niitä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Perttu Hyvärinen
    urheilu-ura
    metsätyö
    Silvadrones
    droneteknologia
    Aarre
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla