

Rautajärvi on tyypillinen Pirkanmaalainen maalaiskylä, jossa kaupungistumisen myötä moni vanha rakennus on jäänyt tyhjilleen. Rautajärvellä on kaksi isoa kartanoa, joiden mailla työskenteli aikoinaan yli 60 torpparia. Vielä 1900-luvun alussa torpat rakennettiin hirsistä.
"Meitä harmitti, kun monia hyviä hirsitaloja oli menossa haaskuuseen joko purkamalla tai hitaasti ränsistymällä", kertoo hankkeen puuhamies Pauli Luhtajärvi.
Näistä lähtökohdista syntyi Rautajärven Torppakylä-hanke, jossa kylän ytimeen siirrettävät vanhat hirsitalot tulevat aikanaan muodostamaan pienen asuinalueen, torppakylän.

Ensimmäinen vanhoista hirsistä rakennettu pilottitalo valmistui keväällä 2022. Kaikkiaan ensimmäiseen rakennukseen on käytetty materiaalia kolmesta eri torpasta.
Hirsien lisäksi päärakennuksen kaikki ulkovuorauslaudat on puretuista kohteista. Vanhoista taloista uudelleen käytettäväksi kelpasivat myös lattialankut, ovet ja ikkunat. Myös elementteinä purettuja kattopaneeleita pystyttiin hyödyntämään. Tarpeettomaksi jääneestä puusta valmistettiin biohiiltä maanparannusaineeksi.
"On hauska ajatella, että Suomen itsenäistyessä nämä hirret ovat jo olleet käytössä", Pauli Luhtajärvi
"Hirsitalot ovat yleensä melko hyväkuntoisia, vaikka ne olisivat olleet tyhjillään vuosikymmeniä. Jos omistaa tällaisen tyhjillään olevan talon, kannattaa pitää huolta siitä, että etenkin katto pysyy ehjänä. Silloin hirsitalo pysyy kunnossa ja sitä voi hyödyntää tulevaisuudessa", Luhtajärvi vinkkaa.

Viime kesänä Rautajärven ja Kukkian ympäristön vanhoja taloja inventoitiin. Työn tuloksena löytyi peräti 15 mahdollisesti siirtokelpoista tyhjillään tai vähällä käytöllä olevaa hirsirakennusta. Kaikkien näiden talovanhusten elämää olisi mahdollista jatkaa ainakin seuraavalle vuosisadalle.
Nykylainsäädäntö ei tee työtä kuitenkaan helpoksi, sillä kun vanha rakennus otetaan uusiokäyttöön, siihen sovelletaan uuden rakennuksen rakentamismääräyksiä. Uudet energiamääräykset vaativat esimerkiksi sitä, että massiivihirren tulee olla paksuudeltaan 180-millistä. Koska vanhojen hirsien paksuus ei tähän riittänyt, pilottityömaalla innovoitiin uudenlaisia ratkaisuja.
"Ratkaisuksi eristevaatimuksiin hirsien ulkopinta sai lisäkseen apurungon, joka pitää sisällään noin kymmenen sentin puhallusvillakerroksen. Apurunko tehtiin vielä niin, että koolaukset eivät ole kiinni hirsissä", rakennusmiehenäkin hankkeessa toiminut Luhtajärvi esittelee.
"Talojen purkaminen ja uudelleen kasaaminen on erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen projekti", Luhtajärvi sanoo taputellessaan uusvanhan punaisen talon seinää.

Luhtajärvi muistuttaa, että aina vanhoista hirsistä ei tarvitse välttämättä rakentaa kokonaan uutta asuinrakennusta vaan materiaaleista voi tehdä varastoja tai vaikka autotalleja.
Vanhan ja uuden yhteensovittamisessa on aina omat haasteensa. Pilottihankkeen ansiosta moni rakennusmääräyksiin liittyvä asia on kuitenkin nyt valmiiksi selvitetty.
"Hanketta auttoi se, että ensimmäisen pilottitalon rakennuttajana toimi entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Marjatta Stenius-Kaukonen. Hänen kokemuksensa auttoi selkeyttämään kierrätystalojen hyödyntämistä myös säädäntötasolla."
"Itseäni harmittaa, että monesti vanhoja taloja puretaan säälimättä ja hyvää materiaalia hukataan. Ennen purkamista voisi miettiä, josko jollain olisi materiaaleille käyttöä."
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
