• Marjalakiin jäi ongelmallinen virhe, sanoo Arktisten aromien Partanen – yritykset haluavat jatkaa poimijoiden maahantuloa turistiviisumilla

    Marjayritysten toiveena on jatkaa thaimaalaisten marjanpoimijoiden maahantuloa turistiviisumilla ja kehittää toimintaa marjalain pohjalta. Suurin osa poimijoista on tyytyväisiä sekä olosuhteisiin että ansioihinsa, sanoo Birgitta Partanen.
    Tilaajalle
    Marjanpoiminta on erityislaatuista työtä, Birgitta Partanen huomauttaa. Kahdeksasta neljään -malli ei siihen sovi.
    Marjanpoiminta on erityislaatuista työtä, Birgitta Partanen huomauttaa. Kahdeksasta neljään -malli ei siihen sovi. Kuva: Pekka Fali
    Metsä|Marjat ja sienet
    14.12.202305:00
    Paula Liesmäki

    Luonnontuotealaa edustavan Arktisten aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että marjayritysten toiveena on tällä hetkellä jatkaa marjanpoimijoiden maahantuloa turistiviisumilla ja kehittää toimintaa marjalain pohjalta.

    Työ- ja elinkeinoministeriö tilaa ulkoisen selvityksen kahden eri vaihtoehdon talousvaikutuksista: luonnonmarjojen poimijat olisivat joko elinkeinonharjoittajia tai työsuhteessa.

    Marjanpoimijoiden työsuhteet yrityksiin lisäisivät byrokratiaa. ”Työsuhde ei ole oikotie onneen”, sanoo Partanen.

    ”Marjan hinta ei kärsi paperin pyörittämisen lisäämistä.”

    Elinkeinonharjoittajan asema on Partasesta ”ihan kuollut ajatus”. ”Miten poimijat selviäisivät suomalaisesta byrokratiasta ja velvollisuuksista, kun se tekee tiukkaa suomalaisillekin?”

    Elinkeinonharjoittajan asema on Partasesta ”ihan kuollut ajatus”.

    Marjanpoiminta on erityislaatuista työtä, Partanen huomauttaa. Kahdeksasta neljään -malli ei siihen sovi vaan on parempi, että poimija määrittelee itse työajat: urakoi, kun löytyy hyvä marjapaikka, ja lepää, kun on sadepäivä.

    Partanen toivoo täsmennystä siihen, milloin elinkeinotoiminta on elinkeinotoimintalain mukaan harrastusluonteista ja milloin ammattimaista.

    Hän huomauttaa, että luonnosta kerättävien raaka-aineiden keruu voi pitkällä tähtäimellä olla puuntuotantoakin taloudellisesti merkittävämpää.

    Partasen mukaan 2021 voimaan tulleeseen marjalakiin jäi ongelmallinen virhe: yrityksen pitää hoitaa velvoitteensa ja lisäksi tarvittaessa kompensoida marjanpoimijan tuloja.

    Kuitenkin marjanpoimijalla on oikeus myydä marjansa kenelle tahansa, jolloin kutsujayritykselle päätyvä marjamäärä ja poimijalle kirjattu tulo voi jäädä alle tavoitteen, jolloin yritys joutuu maksamaan kompensaatiota.

    ”On myös huomioitava, että suurin osa poimijoista on tyytyväisiä sekä olosuhteisiin että ansioihinsa ja haluavat vuodesta toiseen tulla uudelleen”, sanoo Partanen.

    Lisää aiheesta
    • Edellisinä vuosina suurin osa ulkomaalaisista poimijoista aloitti mustikan poiminnalla heinäkuun loppupuolella. Poimijat poistuvat Suomesta yleensä lokakuun alussa.

      Politiikka ja talous | Thaimaasta tänä marjakautena vähemmän poimijoita – viime vuonna rikosepäilyjä ja puutteita tarkastuskäynneillä

      Tilaajalle
    • Poliisin mukaan ulkomaalaiset kausityöntekijät eivät välttämättä ole tietoisia Suomen lainsäädännöstä ja ovat siksi haavoittuvassa asemassa.

      Talous | Luonnonmarjojen poimijoiden ja yrityksen välillä ei vaadita työsopimussuhdetta ensi kesänäkään– poimijan asemaa koskevaan valmisteluun aikalisä

    • Jokamiehenoikeudella luonnontuotteita keräävät eivät nykyisin ole työsuhteessa marjoja ostaviin ja keruuta järjestäviin yrityksiin. Asetusmuutos edellyttäisi jatkossa työsopimusta EU:n ulkopuolelta tulevilta poimijoilta.

      Marjat ja sienet | Valtio haluaa ulkomaisille luonnonmarjojen poimijoille työsopimukset, yritykset huolissaan – ”Työsuhde ei ole oikotieratkaisu ongelmiin”

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle