Arto Mäkitalo selvittää pitkän työuransa pahinta myrskytuhoa Eurajoella
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueneuvoja saa Suomen Leijonan ansioristin.Tilaajalle
Arto Mäkitalolla on kokemusta metsäalan töistä 1980-luvun alusta asti. Nyt käsillä olevat myrskytuhot Eurajoella ovat mittavimmat, mitä uralla on tullut vastaan. Kuva: Salla LehtonenEräs itsenäisyyspäivän ansiomerkeillä palkituista on metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueneuvoja Arto Mäkitalo Eurajoelta. Hän saa Suomen Leijonan ansioristin.
Mäkitalo rajaa juuri maastoon uudistusalaa alueella, jolla hirmumyrskylukemiin yltänyt tuuli kaatoi runsaasti metsää marraskuun alussa.
”Mitä olen metsäalalla vuodesta 1980 ollut, koskaan en ole tällaista ennen kohdannut. Aika järkyttävä tilanne”, Mäkitalo sanoo.
Tavallisesti hänen vastuualueellaan on yksi hakkuukone maastossa, nyt niitä on kuusi.
”Uudistamistöitä tulee paljon ja uudistushakkuumahdollisuudet pienenee monelta paikalta tulevilta vuosilta.”
Se on sentään helpotus, että myrskytuho oli paikallinen.
”Niin toimihenkilöitä kuin konekalustoa on saatavilla, eikä myrskypuu romahduta markkinoita.”
Käytyään Evon metsäopiston 1980-luvun alussa Mäkitalo päätyi Harjavallan metsänhoitoyhdistykseen töihin. 1990-luvun lopulla hän siirtyi Biowatti oy:lle ja toimi siellä erilaisissa energiapuun hankintaan liittyvissä tehtävissä.
”Vanhanajan kättä päälle -meininki on jäänyt pois.”
Metsänhoitoyhdistykseen hän palasi vuonna 2010, tällä kertaa Lounametsään.
Uran varrella suuri muutos on ollut tietojärjestelmien ja byrokratian lisääntyminen.
”Vanhanajan kättä päälle -meininki on jäänyt pois, että sovittiin isännän kanssa asiat ja suulliset sopimukset riitti pitkälle. Tänä päivänä täytyy kaikki olla täsmällisesti kirjattuna järjestelmiin.”
Laajemmin metsien käyttö on muuttunut ympäristöä huomioivaan suuntaan, mutta toisaalta iso mittakaava jyrää.
”Puhtaasta talousajattelusta on siirrytty pitkälle siihen, että ajatellaan metsien monimuotoisuutta ja luontoarvoja eri tavalla, mikä on erittäin hieno asia. Toisaalta perinteinen perhemetsätalous, jossa isäntä menee traktorilla ja vie puuta tien viereen, se on kyllä melkein kadonnut täältä. On siirrytty isoihin koneisiin ja että tehdään suuressa mittakaavassa asioita. Se muuttaa metsän rakennetta ja hiukan heikentää virkistyskäytön mahdollisuuksia. Vanhoista traktoripoluista muodostui luontaisia polkuja ja kulkureittejä.”
Itsenäisyyspäivää Mäkitalo viettää perhepiirissä.
”Kun olin pieni poika, käytiin kummisetäni Niilon päivän lounaalla. Nyt on tyttärenpoika Niilo ja heille mennään koko perhe.”
Välillä hän on osallistunut kunnan lippuvartioon, mutta tälle vuodelle pestiä ei osunut.
”Hautausmaalla toki pitää näin itsenäisyyspäivän aikoihin käydä. Muutenkin joulun aika on sitä aikaa, että kunnioitetaan vanhempia sukupolvia, jotka on meidän eteen töitä tehneet.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
