Rakentamisen jälkeen Eeva Mutanen istutti tontin ympärille 200 kuusentainta kuusiaidaksi ja autokatoksen taakse omena-, luumu- ja kirsikkapuita sekä tyrnipensaita. Kuva: Hannakaisa Holmi
Eeva Mutanen rakensi itselleen hirsitalon läheistensä kanssa ja rohkaisee myös muita yksinasuvia tarttumaan taloprojektiin – Apua saa, kun hoksaa pyytää, hän sanoo
Opettaja Eeva Mutasen haaveena oli muuttaa maalle hirsitaloon. Läheisten kanssa yhteisvoimin unelmasta tuli totta.Tilaajalle
Kuva: Hannakaisa Holmi”Usein harmittelin, etten pysty sinkkuna asettumaan unelmieni asuinympäristöön eli maaseudulle. Kuvittelin, että en pärjää yksinäni kaukana ystävistäni ja sukulaisistani.”
Äidinkielenopettaja Eeva Mutanen uskoi kyllä viihtyvänsä maalla, mutta häntä huoletti se, miten hän saisi yksin hoidettua rakennusprojektin sekä omakotitalon kunnossapitotyöt.
Mutanen on ollut 13 vuotta töissä Oulun Raksilassa palvelualan opistossa, jossa hän opettaa pääasiassa maahanmuuttajia. Hän on syntynyt Pudasjärven Jongulla, 30 kilometrin päässä kuntakeskuksesta.
”Asuimme lapsuudessani metsän keskellä ihan korvessa. Siksi kai minulla on aikuisenakin ollut koko ajan mielessä, että haluan omaa tilaa ja rauhaa.”
Toukokuussa 2018 unelmasta tuli totta, ja oma hirsitalo valmistui. Talo sijaitsee Muhoksen Laitasaaressa Oulujoen tuntumassa. Muhoksen keskustaan on 10 kilometriä ja Ouluun 25 kilometriä.
Rinnetontti hiekkapatjalla
Ennen oman talon rakentamista Eeva asui kymmenen vuotta Oulun keskustassa, eikä hänellä ollut autoa. Kun hän vuonna 2014 osti auton, hän alkoi viettää aikaa Sanginjoen marja- ja sienimetsissä, laavuilla ja luontopoluilla.
Tuolloin hänestä alkoi tuntua, että kyllä hän voisi hyvin muuttaa maalle yksinkin. Autolla pääsisi tarvittaessa kaupunkiin ystävien luo.
”Aloin etsiä sopivaa tonttia. Toiveena oli sijainti joen lähellä ja tontilta avautuvat metsä- ja peltomaisemat.”
Mieleinen tontti löytyi vuonna 2016 Oulujoen läheisyydestä. Tontti oli entistä peltomaata. Siellä kasvoi pajukkoa, harmaaleppää, koivua ja jonkin verran mäntyä. Lisäksi tontin alaosassa rehotti laajalti jättipalsamia.
”Ensimmäisen kesän vietin tontilla mukanani joko raivaussaha tai jättipalsamin keruusäkki. Halusin tutustua rauhassa maaston muotoihin ja kasvillisuuteen.”
Maaperätutkimuksessa selvisi, että tontille ulottuu hiekkapatja, jonka päälle perustukset oli helppo tehdä eikä routaeristyksiäkään tarvittu. Rinnetontin saviperäinen alaosa rajoittuu ojaan.
Talon suunnitteluvaiheeseen kuuluivat myös rakennusluvan sekä viemäri- ja vesiliittymien hankkiminen ja naapurien kuuleminen.
Talon sisätiloja hallitsevat puupinnat. Sohvan takana olevan taulun on maalannut Eevan ystävä Saara Teerijoki-Joensuu. Kuva: Hannakaisa HolmiTalo syntyi yhteisvoimin
Talonsa Eeva rakensi yhteisvoimin sukulaistensa kanssa. Hänen siskonsa mies, rakennusinsinööri Matti Viljamaa suostui hankkeen pääsuunnittelijaksi. Viljamaa piirsi talon Eevan suunnitelmien pohjalta.
”Halusin isot ikkunat ja yhtenäisen tupakeittiön, jotta pystyn touhuamaan keittiössä samalla, kun pidän seuraa vierailleni.”
Ruokailutilaan hän halusi ison pirtinpöydän, jonka ympärille mahtuu kymmenen henkeä. Jotkut ihmettelivät, mitä sinkku tekee niin isolla ruokapöydällä.
”Kerroin ihmettelijöille, että yksinasuja tarvitsee yhtä paljon tilaa kuin perheelliset, kun iso porukka tulee syömään.”
Eeva ei osannut talon suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota energiaratkaisuihin, mutta lankomiehellä oli niistä selkeä visio. Sähkölämmityksen kustannusten alentamiseksi taloon rakennettiin hybridilämmitys, jossa vesivaraajaa voidaan lämmittää leivinuunilla. Lisäksi talossa on tekniikka valmiina aurinkokeräintä varten.
Kiperiä tilanteita
Hirret taloonsa Eeva Mutanen tilasi Kontiotuotteelta eli synnyinpitäjästään Pudasjärveltä. Hän muistaa tarkasti päivän, kun hirret saapuivat tontille. Se oli 1. syyskuuta 2017. Koko viikon oli satanut kaatamalla.
”Tunnelma oli todella vaisu, kun odotimme hiljaisina Kontiotuotteen rekkaa tontille. Hirvitti pelkkä ajatuskin siitä, että joudumme pystyttämään hirret rankkasateessa.”
Kun hirret saapuivat, tapahtui ihme ja sade lakkasi. Pilvet väistyivät ja aurinkokin näyttäytyi. Seurasi viikon mittainen pouta, jonka aikana talkooväki sai pystytettyä hirsikehikon ja laitettua myös vesikaton. Vasta kun Eevan veljet olivat lyöneet aluskatteeseen viimeiset naulat, alkoi ripsiä vettä.
"Muistan torstai-illan 7. syyskuuta 2017, kun iltahämärissä lähdin veljeni perheen luota ajamaan rakennukselle. Oli kiire nähdä koko komeus vesikatto päällään. Taisin ajaa aika reippaasti Ylikiimingistä Muhokselle.”
Yhtäkkiä Eeva huomasi, että kaksi hirveä lähti ylittämään tietä. Auto törmäsi toiseen niistä, ja matkanteko loppui kertarysäyksellä. ”Se oli todella vakava tilanne. Selvisin itse säikähdyksellä, mutta hirvi kuoli ja auto meni lunastukseen.”
Työterveyslääkäri kielsi Eevaa menemästä katolle, joten hän joutui perumaan huovanlaittotalkoot siltä viikonlopulta. Seuraavalla viikolla hän kiinnitti huopia ystävien ja sukulaisten avustamana.
”Hirvikolari pysäytti, ja tuntui entistä arvokkaammalta, kun sen jälkeen sain jatkaa terveenä oman talon rakentamista.”
Kaapit on teetetty puusepällä. Niiden rungot ovat mäntyä ja ovet koivua. Keittiön vieressä on leivinuuni, jolla voidaan lämmittää myös käyttövettä. Kuva: Hannakaisa HolmiRankkaa mutta antoisaa
Rakentaminen jatkui talven 2017–18 aikana. Eevan lanko toimi pääsuunnittelijan roolin lisäksi myös vastaavana mestarina, leivinuunin muurarina sekä rossipohjan ja putkitöiden tekijänä. Eevan veli lupautui rakennukselle timpuriksi.
”Toinen veljeni vastasi maatöiden apurin töistä sekä laatoittamisesta ja väliseinien teosta. Maksoin heille kaikille palkkaa, mutta veljeni tekivät myös huomattavan määrän talkootunteja.”
Veljien ja siskonmiehen lisäksi myös muut Eevan sukulaiset ja ystävät kävivät talkoissa. Vain perustukset, sähkötyöt ja ekovillan puhallutuksen hän teetti ulkopuolisella firmalla.
Rakentajien kädenjälki oli tarkkaa ja työntahti ripeä. Rakennusprojekti kesti tarkalleen vuoden verran, toukokuusta 2017 toukokuuhun 2018.
Oman talon rakentaminen oli Eeva Mutasen mielestä kokonaisuutena fyysisesti rankkaa mutta henkisesti erittäin antoisa projekti.
”Vuoden verran käytin lähes kaiken vapaa-aikani rakennuksella. Joka ilta kävin siivoamassa siellä, toimin muurauksessa apurina, hioin ja vahasin hirret, maalasin seiniä, tein tarjouspyyntöjä ja hankin tavaraa. Sunnuntait lepäsin puolikuolleena ja keräsin voimia tulevaa työviikkoa varten.”
Laadukkaat materiaalit
Eeva käsitteli hirret ulkoapäin rautasulfaatilla, sisäpinnat hän vahasi Colorian öljyvahalla. Hänelle oli tärkeää, että talossa käytetyt materiaalit olivat mahdollisimman luonnonmukaisia, myrkyttömiä ja ekologisia.
Talossa on käytetty muun muassa ekovillaa, Timberwisen parkettia ja Suomen Luonnonmaalien maaleja. Kiintokaapit Eeva teetti vaalalaisella puusepällä. Kaappien rungot ovat mäntyä ja ovet koivua.
”Olin valmis satsaamaan rahaa, sillä ajatukseni oli, että talo tulee itselleni pitkäaikaiseen käyttöön.”
Talon sisustuksen Eeva on suunnitellut itse. Hän halusi sisustaa maltilla ja ajan kanssa ja välttää pintamuotia. Periaatteena oli, että hän ei hanki kotiinsa muovi- tai lastulevyhuonekaluja.
”Hirret muodostavat sisustuksen perustan, ne luovat kodikasta ja lämmintä tunnelmaa. Suosin sisustuksessa luonnonläheisiä sävyjä ja puuta sekä muita luonnonmateriaaleja.”
Onnistunut lopputulos
Eeva Mutanen rohkaisee myös muita yksinasuvia lähtemään ennakkoluulottomasti taloprojektiin, jos sellainen on haaveissa. Apua on saatavilla, kun sitä vain hoksaa pyytää.
”Itselleni tärkeä tuki oli Facebookin Hirsitalon rakentajat -ryhmä sekä muut rakentamiseen liittyvät someryhmät. Niistä sain materiaalivinkkejä ja vertaistukea. Sain arvokkaita neuvoja myös ystäviltäni sekä naapureilta.”
Pari vuotta Eeva ehti asua talossaan sinkkuna, kunnes hän löysi miehen Paltamosta. Pariskunta meni naimisiin heinäkuussa 2020.
Nyttemmin Eeva viettää vapaa-aikansa paljolti Paltamossa. Töissä Oulussa hän käy omasta kodistaan käsin.
”Talo on ollut minulle unelmieni täyttymys! Olen ollut todella tyytyväinen talon pohjaratkaisuun ja toimivuuteen. Tuntuu mukavalta, kun voin kutsua vieraita ja oleskelutilaa on reilusti.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/21.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
