• Tammenterhoja on varissut paikoin runsaina mattoina puiden ympärille – itämiskykyiset yksilöt erottuvat helpolla niksillä

    Runsas terhosato innostaa monia kylvämään tammea metsään ja pihoille.
    Kuva: Säde Aarlahti
    Metsä|Metsänhoito
    14.10.202310:00
    Henrik Hohteri

    Tammenterhoja on varissut tänä syksynä tammien ympärille paksu kerros.

    ”En sano tätä vielä poikkeusvuodeksi, mutta mitä olen Helsingissä ja Salossa nähnyt, terhoja on paikoin runsaastikin”, sanoo Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio.

    Hän on perehtynyt tammen kukintaan lisensiaatintutkimuksessaan.

    Vanhan käsityksen mukaan runsaita terhovuosia sattuu Suomessa suunnilleen 4–8 vuoden välein.

    ”Tammi tekee nykyisin terhoja lähes joka vuosi. Jonkinlaista vaihtelua on, mutta se ei pidä paikkaansa, että tammi ei tekisi jonain vuonna ollenkaan siemeniä.”

    Kuva: Petteri Kivimäki

    Terhosatoon vaikuttaa jo edellinen kesä. Jos se on lämmin, kukka-aiheita muodostuu seuraavaksi kevääksi runsaasti.

    Kevään säistä riippuu, miten pölytys onnistuu ja saako puu tarpeeksi vettä.

    Jos heti keväällä on kuivaa, osa kukka-aiheista putoaa. Vastaavasti kesän kuivuus saa tammen pudottamaan terhonsa raakoina. Jos vesipula on ankara, tammi alkaa pudottaa myös pieniä versoja lehtineen.

    ”Tämä on tammen strategia. Viime kesä näytti ensin tosi kuivalta, mutta se kääntyi onnekkaasti viime vaiheessa niin, että vettä riitti.”

    Itämiskykyiset terhot erottuvat mahoista siemenistä kellutustestillä. Huonot terhot kelluvat, hyvät painuvat veden alle.

    Terhot kannattaa kerätä mieluiten paikasta, jolla kasvaa useita tammia. Silloin on todennäköisempää, että terhot ovat perimältään monimuotoisia. Tammenterhoja saa kerätä maanomistajan luvalla. Puistoihin ja kadunvarsille varisseet terhot rinnastuvat kuitenkin haravointijätteeseen, jonka keräämiseen tuskin kenelläkään on sanottavaa.

    Jos tammia haluaa kasvattaa omalla metsäpalstalla tai pihalla, terhot voi kylvää syksyllä maahan. Raisiolla on menetelmästä paljon kokemusta.

    Kuva: Markku Vuorikari

    ”Minä teen sitä. Olen ottanut närhen aseman, ja käyn kylvämässä terhoja syksyisin. Niitä kasvaa ehkä toiveisiin nähden niukemmin, mutta kyllä niistä tulee tammia.”

    Jos terhoja on niukasti, niitä voi myös säilöä talven yli ja kasvattaa keväällä istutustaimiksi.

    Tammi on valoa vaativa puu, joten tammet kannattaa kylvää pieneen aukkopaikkaan. Puuston alle terhot voi kylvää, jos tiedossa on, että puut hakataan vuoden–parin kuluttua.

    Laadukkaan tammimetsikön aikaansaamiseksi puuston on kasvettava tiheässä, ja taimia on suojattava jäniksiltä ja hirvieläimiltä.

    Lisää aiheesta
    • Syötäväksi kannattaa kerätä vain hyvälaatuisia tammenterhoja.

      Marjat ja sienet | Tammenterhoja voidaan käyttää ruuaksi myös ihmisille ‒ metsiköstä voi jo saada hurjan terhosadon

    • Skuttan kattauksissa on kaunista retrohenkeä.

      Ravintolat | Söin täällä: Tammenterhoja jälkiruuaksi? Metsän maut ovat Skuttassa pääosassa

    • Katri Himanen (vas.) ja Jaana Luoranen esittelevät tammentaimia, jotka istutetaan heinäkuussa esittelymetsikköön Punkaharjulle. Metsätalouden tarpeisiin taimien on oltava tasalaatuisia ja helposti istutettavissa.

      Metsänhoito | Kallista haihattelua vai tulevaisuuden turvaa? Tutkijat suosittelevat tammen, tervalepän, lehtikuusen ja neljän muun puulajin lisäämistä

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla