
Itä-Suomen hallinto-oikeus asetti kaikki Suomen riistakeskuksen myöntämät kannanhoidolliset karhuluvat täytäntöönpanokieltoon Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan paikallisyhdistysten valitettua päätöksistä.
Päätös tarkoittaa sitä, ettei tänä syksynä poronhoitoalueen ulkopuolella ei päästä kannanhoidolliseen karhunpyyntiin, mikäli hallinto-oikeus ei kumoa täytäntöönpanokieltoja.
”Täytäntöönpanokiellosta näyttää syntyneen tässä maassa automaatio, eikä sellaisessa touhussa ole mitään järkeä”, sanoo kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps).
Hänen mukaansa hakemukset, joille riistakeskus myönsi kaatoluvat, tunnistavat ja täyttävät selvästi KHO:n ja EU-tuomioistuimen linjaamat vaatimukset ja päämäärä on sanoitettu siten, että se kuuluu luontodirektiivin hyväksyttyihin perusteluihin.
”Hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että ilman täytäntöönpanokieltoa, oikeuden mahdollisuus antaa todellista oikeussuojaa voisi vaarantua. Ihmettelen, kenen oikeutta se ylipäänsä voi loukata, jos vahvaa karhukantaa vähennetään reilulla sadalla yksilöllä vahinkojen ehkäisemiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi?”, Simula kysyy.
Simula sanoo, että ei ole metsissä liikkuvien suomalaisten, elinkeinonharjoittajien, eikä karhun etu, että oikeus laittoi luvat jäihin.
”Huomionarvoista on, että Suomen riistakeskus ei myöntänyt kaatolupia edes täyttä määrää. Karhukanta on kasvussa, etenkin kun metsästys on ollut katkolla jo useampana syksynä. Lupien jäädytyksellä ihmisarkuuden annetaan heikentyä entisestään, ja kannan kasvaa holtittomasti.”
”Lupien jäädytyksellä ihmisarkuuden annetaan heikentyä entisestään, ja kannan kasvaa holtittomasti.”
Simula muistuttaa, että maa- ja metsätalousvaliokunta on yksiselitteisesti linjannut mietinnössäänkin, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on vakiinnutettava koko maassa.
”Ministeriöllä riittää siis tekemistä”, Simula toteaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
