Pääluottamusmies: ”Puuta ei saa oikein mistään” – Anjalasta menee paperikone kiinni, ja tehtaalla käydään julmaa kilpajuoksua työpaikoista

Anjalan paperitehtaalla Kouvolassa eletään synkkää kevättä. Yli vuoden päivät tehtaalla vallitsi epävarmuus tulevasta, kun Stora Enso ilmoitti reilu vuosi sitten luopuvansa kokonaan paperiliiketoiminnasta ja myyvänsä paperitehtaat.

Anjala vedettiin kuitenkin pois myynnistä tammikuussa. Huhtikuussa tuli päätös: yhtiö aikoo sulkea tehtaan toisen paperikoneen. Painopaperien valmistus loppuu, kirjapaperin valmistus jatkuu tehtaan toisella koneella. Koneen sulkemisen taustalla on sama syy kuin paperiliiketoiminnasta luopumisessa; paperibisnes jää digitalisaation jalkoihin.

Muutosneuvottelut koskevat kaikkia Anjalankosken tehtaiden 500 työntekijää. Sulkemisen on arvioitu vaikuttavan 110 henkilöön.

Tehtaan pääluottamusmies Jari Punakivi on käynyt muutosneuvotteluja raskain mielin.

”Jos työt loppuvat, Kouvolan seudulta ei löydy vastaavia töitä paperimiehille. Meillä on sellainen ikärakenne, että vaikka putki ja kaikki muut mahdollisuudet hyödynnettäisiin, kauemmas on lähdettävä töihin. Jos on valmis vaihtamaan maisemaa, niin Oulussahan on Stora Ensolla uusi kone ja töitä”, hän pohtii.

Stora Enson Oulun-tehtaiden paperikone on muunnettu hiljattain kartongin tuotantoon ja toisen muutostyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Anjalan neuvotteluissa on ankea asetelma. Osalla henkilöä työt tulevat jatkumaan, osalla ne päättyvät. ”Se on ilkeä tilanne, kun alkaa kilpajuoksu. Kyllä se ihmisissä hämmennystä herättää.”

Väki on ollut kuluneen vuoden aikana erimielistä myös siitä, olisiko tehtaan myynti ollut hyvä vai huono käänne.

”Oma mielipiteeni on, että jos toiminta olisi myyty, se olisi ollut henkilöstön kannalta parempi. Konetta ei olisi pantu kiinni, varsinkaan jos se olisi myyty pääomasijoittajille eikä kilpailijalle”, Punakivi miettii.

Hän arvioi, että Ukrainan sodan seurannaisvaikutukset aiheuttivat Anjalan ahdingon. ”Puuta ei saa oikein mistään. Huonoimmat tehtaat tippuvat pois, mutta eivät ne sentään kaikki lopu.”