

Jyväskyläläinen yrittäjä Timo Kuitunen on yksi lukuisista klapikoneita muille vuokraavista suomalaisista.
Vuokrattavana olevien klapikoneiden määrää on mahdoton haarukoida, mutta silmäys netin kauppapaikoille kertoo niitä olevan tarjolla sata määriin etelärannikolta aina pohjoisimpaan Lappiin.
Tuohon konevuoraajien joukkoon Kuitunen liittyi helmikuussa, kun hän päätti ostaa hinattavan polttomoottorikäyttöisen klapikoneen. Ennen sitä hän oli vuosia itse vuokrannut konetta jokakeväiseen polttopuusavottaan. Sitten mitta tuli täyteen.
”Pääsiäiseksi klapikonetta kysyessäni huomasin, ettei vapaita koneita ollut likellä. Jouduin laajentamaan hakualuetta Jyväskylästä aina Tampereen ja Kuopion suuntaan. Kun kone olisi lopulta saatu Tampereelta, päätin ostaa oman”, Kuitunen kertoo.

Pilkemasterin hinattava kone oli edellisvuosilta Kuituselle tuttu, joten hän päätyi ostamaan samanlaisen.
”Moni uuden klapikoneen ostaja kertoo aiemmin vuokranneensa samanlaista ja haluavansa nyt oman”, toteaa Pilkemasterin kotimaan myynnistä vastaava Vesa Pitkäniemi.
Puolenkymmentä valmistajaa tuottaa henkilöauton perässä hinattavia klapikoneita, mutta Pilkemaster on vuokrausmarkkinoilla johtava. Pitkäniemen arvion mukaan 80–90 prosenttia vuokrattavista klapikoneista on Pilkemastereita.
Kauppapaikoilla silmäily vahvistaa arvion oikeansuuntaiseksi.
Pitkäniemen mukaan koneen suosio vuokrakäytössä perustuu sen yksinkertaiseen rakenteeseen ja kilpailijoita halvempaan hintaan.
”Kone on niin yksinkertainen, että sen käyttö sujuu satunaiselta vuokraajalta. Kun halkomalaite ei ole pakko-ohjattu, silloin pystyyn putoavat puut eivät kiilaudu yhtä herkästi kuin automaattisesti halkovissa koneissa”, Pitkäniemi sanoo.
Pilkemasterin ensimmäinen hinattava kone tuli markkinoille 2010-luvulla ja isompi versio 2017.
Hinattavien omalla polttomoottorilla varustettujen klapikoneiden suosio on kasvanut viime vuosina erityisesti kaupunkilaismetsänomistajien keskuudessa. Heillä ei aina ole traktoria pyörittämään tai sähkökoneeseen tarvittavaa virtaa.
Timo Kuitusen klapikone maksoi noin 16 000 euroa. Investointi on vaikeasti perusteltavissa, jos konetta käyttää vain muutaman päivän vuodessa.
Kuitunen tekee vuosittain vajaat 30 heittokuutiota polttopuuta, ja tämä määrä syntyy helposti muutamassa päivässä. Valmistajan korviin on kantautunut tekijöitä, jotka ovat tehneet jopa 60 mottia päivässä

Oman koneen vuokraus oli Kuitusen mielessä alusta pitäen.
”Laskin, että kun sata kertaa on konetta vuokrannut, se on maksanut itsensä. Jos konetta saa vuokrattua vuodessa 30 päivää, niin noin kolmessa vuodessa vuodessa se olisi maksanut itsensä”, vihrrakennusyrittäjänä toimiva Kuitunen sanoo.
Hinattavien klapikoneiden päivävuokrat vaihtelevat noin 80–140 euron välillä. Kuitunen vuokraa kevään sesongin aikana konetta 135 eurolla. Vaikka se ei ole halvimmasta päästä, asiakkaita riittää.
”Sen olen kuullut, että vuokrakoneiden hintakilpailu on aika veristä. Hinnan tiputtaminen 80 euroon ei ole kannattavaa laskelmieni mukaan.”
Maantieteellinen sijainti vaikuttaa. Kuitunen laskee, että konetta ei kannata hakea yli 50 kilometrin päästä. Hän uskoo, että vuokraajat löytyvät läheltä.
Kun koneessa on kiinni kelpo käyttöauton verran rahaa, sen turvallisuus mietityttää. Klapikoneita myös varastetaan, mikä on tuttu ongelma valmistajille.
”Pääsiäisviikolla Savonlinnan poliisi soitti ja kysyi, missä koneen rungon valmistusnumero on. Niitattu tyyppikilpi oli löydetystä koneesta revitty irti”, Pitkäniemi sanoo.
Pitkäniemen mukaan tehdas saa vuodessa useita soittoja, joissa koneen omistajat kertovat varkaudesta. Joku vuosi sitten varkaat veivät koneen suoraan tehtaan takapihalta.
”Kolme tuntia sahasivat aisalukkoa irti, mutta olivat laittaneet kirkkaan valon niin, että se häikäisi valvontakameran kuvan.”
Yli 16 000 euron klapikonetta vuokraava Kuitunen on varautunut myös siihen, että vuokraajien joukossa saattaa liikkua epärehellisissä aikeissa olevia.
”Laitteeseen on piilotettu paikannuslaite, ihan kaiken varalta”, hän sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
