• Timo tuskastui klapikoneen vuokraukseen ja päätti ostaa oman – nyt hän vuokraa sitä muille

    Sata kertaa kun vuokraa, niin se on maksettu, laski Timo Kuitunen ja osti oman klapikoneen.
    Tilaajalle
    Timo Kuitunen vuokrasi itse klapikonetta vuosia. Tänä keväänä hän osti oman koneen, jota hän myös vuokraa halukkaille klapintekijöille.
    Timo Kuitunen vuokrasi itse klapikonetta vuosia. Tänä keväänä hän osti oman koneen, jota hän myös vuokraa halukkaille klapintekijöille. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Energia
    29.5.202513:00
    Pasi Jaakkonen
    Jyväskylä

    Jyväskyläläinen yrittäjä Timo Kuitunen on yksi lukuisista klapikoneita muille vuokraavista suomalaisista.

    Vuokrattavana olevien klapikoneiden määrää on mahdoton haarukoida, mutta silmäys netin kauppapaikoille kertoo niitä olevan tarjolla sata määriin etelärannikolta aina pohjoisimpaan Lappiin.

    Tuohon konevuoraajien joukkoon Kuitunen liittyi helmikuussa, kun hän päätti ostaa hinattavan polttomoottorikäyttöisen klapikoneen. Ennen sitä hän oli vuosia itse vuokrannut konetta jokakeväiseen polttopuusavottaan. Sitten mitta tuli täyteen.

    ”Pääsiäiseksi klapikonetta kysyessäni huomasin, ettei vapaita koneita ollut likellä. Jouduin laajentamaan hakualuetta Jyväskylästä aina Tampereen ja Kuopion suuntaan. Kun kone olisi lopulta saatu Tampereelta, päätin ostaa oman”, Kuitunen kertoo.

    Omassa kulutuksessa Kuitusella kuluu klapeja noin 30 mottia vuodessa. Ne syntyvät muutamassa päivässä, joten kone joutaa helposti vuokralle.
    Omassa kulutuksessa Kuitusella kuluu klapeja noin 30 mottia vuodessa. Ne syntyvät muutamassa päivässä, joten kone joutaa helposti vuokralle. Kuva: Petteri Kivimäki

    Pilkemasterin hinattava kone oli edellisvuosilta Kuituselle tuttu, joten hän päätyi ostamaan samanlaisen.

    ”Moni uuden klapikoneen ostaja kertoo aiemmin vuokranneensa samanlaista ja haluavansa nyt oman”, toteaa Pilkemasterin kotimaan myynnistä vastaava Vesa Pitkäniemi.

    Puolenkymmentä valmistajaa tuottaa henkilöauton perässä hinattavia klapikoneita, mutta Pilkemaster on vuokrausmarkkinoilla johtava. Pitkäniemen arvion mukaan 80–90 prosenttia vuokrattavista klapikoneista on Pilkemastereita.

    Kauppapaikoilla silmäily vahvistaa arvion oikeansuuntaiseksi.

    Pitkäniemen mukaan koneen suosio vuokrakäytössä perustuu sen yksinkertaiseen rakenteeseen ja kilpailijoita halvempaan hintaan.

    ”Kone on niin yksinkertainen, että sen käyttö sujuu satunaiselta vuokraajalta. Kun halkomalaite ei ole pakko-ohjattu, silloin pystyyn putoavat puut eivät kiilaudu yhtä herkästi kuin automaattisesti halkovissa koneissa”, Pitkäniemi sanoo.

    Pilkemasterin ensimmäinen hinattava kone tuli markkinoille 2010-luvulla ja isompi versio 2017.

    Hinattavien omalla polttomoottorilla varustettujen klapikoneiden suosio on kasvanut viime vuosina erityisesti kaupunkilaismetsänomistajien keskuudessa. Heillä ei aina ole traktoria pyörittämään tai sähkökoneeseen tarvittavaa virtaa.

    Timo Kuitusen klapikone maksoi noin 16 000 euroa. Investointi on vaikeasti perusteltavissa, jos konetta käyttää vain muutaman päivän vuodessa.

    Kuitunen tekee vuosittain vajaat 30 heittokuutiota polttopuuta, ja tämä määrä syntyy helposti muutamassa päivässä. Valmistajan korviin on kantautunut tekijöitä, jotka ovat tehneet jopa 60 mottia päivässä

    ”Laskin, että vuodessa konetta voisi saada vuokrattua noin kolmeksikymmeneksi vuorokaudeksi”, Kuitunen sanoo.
    ”Laskin, että vuodessa konetta voisi saada vuokrattua noin kolmeksikymmeneksi vuorokaudeksi”, Kuitunen sanoo. Kuva: Petteri Kivimäki

    Oman koneen vuokraus oli Kuitusen mielessä alusta pitäen.

    ”Laskin, että kun sata kertaa on konetta vuokrannut, se on maksanut itsensä. Jos konetta saa vuokrattua vuodessa 30 päivää, niin noin kolmessa vuodessa vuodessa se olisi maksanut itsensä”, vihrrakennusyrittäjänä toimiva Kuitunen sanoo.

    Hinattavien klapikoneiden päivävuokrat vaihtelevat noin 80–140 euron välillä. Kuitunen vuokraa kevään sesongin aikana konetta 135 eurolla. Vaikka se ei ole halvimmasta päästä, asiakkaita riittää.

    ”Sen olen kuullut, että vuokrakoneiden hintakilpailu on aika veristä. Hinnan tiputtaminen 80 euroon ei ole kannattavaa laskelmieni mukaan.”

    Maantieteellinen sijainti vaikuttaa. Kuitunen laskee, että konetta ei kannata hakea yli 50 kilometrin päästä. Hän uskoo, että vuokraajat löytyvät läheltä.

    Kun koneessa on kiinni kelpo käyttöauton verran rahaa, sen turvallisuus mietityttää. Klapikoneita myös varastetaan, mikä on tuttu ongelma valmistajille.

    ”Pääsiäisviikolla Savonlinnan poliisi soitti ja kysyi, missä koneen rungon valmistusnumero on. Niitattu tyyppikilpi oli löydetystä koneesta revitty irti”, Pitkäniemi sanoo.

    Pitkäniemen mukaan tehdas saa vuodessa useita soittoja, joissa koneen omistajat kertovat varkaudesta. Joku vuosi sitten varkaat veivät koneen suoraan tehtaan takapihalta.

    ”Kolme tuntia sahasivat aisalukkoa irti, mutta olivat laittaneet kirkkaan valon niin, että se häikäisi valvontakameran kuvan.”

    Yli 16 000 euron klapikonetta vuokraava Kuitunen on varautunut myös siihen, että vuokraajien joukossa saattaa liikkua epärehellisissä aikeissa olevia.

    ”Laitteeseen on piilotettu paikannuslaite, ihan kaiken varalta”, hän sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Klapikone on Schibstedin Jenni Tuomiston mukaan hyvä kiertotaloustavara.

      Koneet ja kulkuneuvot | Käytettyjen klapikoneiden kauppa käy nyt kuumana – tässä kysytyimmät merkit, hinnat ja myyntiajat

      Tilaajalle
    • Mobiilikoneita on helppo liikutella autolla. Jos voiman lähteenä on polttomoottori, klapeja voi tehdä myös metsässä.

      Metsä | Klapikoneiden kauppa käy tasaisesti

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi