Hakkuiden jälkiä oli katsomassa myös MTK-Lapin puheenjohtaja, ivalolainen Hanna-Mari Kasurinen. Kuva: Aino Kurtti
Tältä näyttää ”tuhottu ikimetsä” hakkuun jälkeen – Inarin yhteismetsän harvennukset Greenpeacen hampaissa
Alueella on harjoitettu metsätaloutta ainakin 1960-luvulta lähtien.Tilaajalle
Inarin yhteismetsää Ivalossa harvennushakkuun jälkeen. Kuva: Aino KurttiYmpäristöjärjestö Greenpeace tiedotti viime viikolla, että Inarissa hakataan ”koskematonta ikimetsää” energiapuuksi. Järjestö väittää, että kyse on ”täysin luonnontilaisista, ekologisesti katsoen tuhansia vuosia vanhoista metsistä”.
MTK:n kenttäpäällikkö Aino Kurtti kävi paikallisen metsäkoneyrittäjän kanssa katsomassa hänen tekemäänsä hakkuukohdetta Inarin yhteismetsässä, josta Greenpeace on tiedotteessaan kertonut.
Kurtin mukaan vanhemmat kannot, kapeammaksi käyneet ajourat ja itse metsälöt kertovat, että metsätaloutta on Inarissa harjoitettu kyseisillä alueilla ainakin 1960-luvulta lähtien.
”Sitä ennen on myös eletty luonnosta ja luonnon ehdoilla, siltikään julistautumatta luonnonsuojelijoiksi tai tuhoamatta sitä”, hän kirjoittaa medialle lähettämässä kannanotossaan.
Puuston keski-ikä on Kurtin mukaan 180–190 vuotta eli metsä on päätehakkuuikäistä, mutta se käsiteltiin varovaisesti harventaen.
Inari on Suomen pinta-alaltaan suurin kunta. Sen alueella on kaksi kansallispuistoa ja kuusi erämaa-aluetta, suojelussa on yli 72 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Valtion metsäomistuksen jälkeen suojelualueiden ulkopuolelle jäävä yksityismetsien osuus pinta-alasta on siten marginaalinen.
”Sillä tontilla pitäisi pystyä toimimaan ilman harhaanjohtavan tiedon levittämistä, koko kunnan ja jopa kuntalaisten maalittamista heidän koulujensa, asuintalojensa ja matkailuinfran lämmittämisestä”, Kurtti painottaa.
”Sillä tontilla pitäisi pystyä toimimaan ilman harhaanjohtavan tiedon levittämistä, koko kunnan ja jopa kuntalaisten maalittamista heidän koulujensa, asuintalojensa ja matkailuinfran lämmittämisestä.”
Lämmityskattilaan päätyy ainoastaan se puuraaka-aine, jota ei voi hyödyntää laatunsa puolesta sahateollisuudessa, eli lähinnä kuitupuu ja laho tukkipuu.
Greenpeace väittää tiedotteessa, että kaikki puut ovat menossa energiapuuksi eli poltettaviksi. Lämmityskattilaan päätyy kuitenkin vain se puu, jota ei voi käyttää sahateollisuudessa. Kuva: GreenpeaceKurtti kertoo, että kyseiseltä hakkuualalta uhanalaisten jäkälälajien sijaintipisteet on merkitty ja koneyrittäjä on ne kiertänyt. Myös vanhimmat puuyksilöt on jätetty koskematta.
”Kompromississa noin 30 prosenttia korjattavissa olevasta puusta jätettiin hakkaamatta, näin ollen myös paikallisesta ketjusta jäi tuloa kertymättä mahdollisuuksiin nähden. Tätä ei kompensoida osakkaille eikä arvoketjun muille yrittäjille, eikä näitä monimuotoisuustekoja huomioida tuomittaessa metsänomistajat ja yrittäjät julkisuudessa”, Kurtti kirjoittaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
