Sahat ovat tyytyväisiä hallituksen sorvaamaan vanhojen metsien määritelmään: ”Virkamiehet ovat käyttäneet järkeä”

Sahateollisuus on tyytyväinen esillä olleeseen suojelua tarvitsevien vanhojen metsien määritelmään. Sitä laadittaessa on otettu huomioon ympäristön lisäksi kestävyyteen kuuluvat talousnäkökulmat ja sosiaaliset seikat.

”Kuulostaa siltä, että virkamiehet ovat käyttäneet asiassa järkeä. He ovat päätyneet hehtaarisuojelun sijaan aidon ekologiseen eli ikäkriteereihin ja lahopuun määrään perustuvaan ratkaisuun”, toteaa puheenjohtaja Matti Kylävainio Sahateollisuus ry:stä.

Vanhojen metsien suojelusta käytävä keskustelu liittyy EU:n biodiversiteettistrategiaan, johon Suomi on sitoutunut. Määrittelyssä apuna on käytetty puuston ikää, kuolleen puun määrää ja metsän pinta-alaa.

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus jättivät aiemmin asiasta päättämisen poliitikkojen harkintaan. Sen jälkeen noita rajoja on etsitty maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kesken.

Tuloksena on ilmeisesti varsin tiukka rajaus sekä iän että lahopuun osalta.

Kylävainion mukaan ratkaisu on hyvä. Hän muistuttaa, että se koskee valtion metsien lisäksi myös yksityisiä metsiä ja niistä tapahtuvaa puunostoa.

Matti Kylävainio pitää hyvänä, että vanhoihin metsiin ei näillä näkyminen ole tulossa hehtaarisuojelua. Kuva: Johannes Tervo

Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto kertoo sahojen toivoneen selkeää, tarkkarajaista ja tiukkaa määritelmää vanhoille metsillä.

”Nyt vaikuttaa, että sellainen määritelmä on löytynyt. Siinä on otettu huomioon sekä ympäristö, talous että sosiaaliset seikat”, toteaa Aalto.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on pettynyt päätökseen.

”Hallitusohjelmassa luvattiin suojella riippumattomat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Nyt julkaistujen tietojen mukaan vaikuttaa siltä, että hallitus on pettänyt isoimman ympäristölupauksensa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola tiedotteessa.

Ympäristöministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä oli erilaiset näkemykset valtion vanhojen metsien suojelun kriteereistä.

Ilta-Sanomien mukaan hallitus kääntyi nyt kokonaan maa- ja metsätalousministeriön ehdotusten puolelle. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ei vahvista tietoa MT:lle.

”Tullaan tässä varmasti ulos aikanamme”, Essayah sanoo. Prosessiin liittyvä kuuleminen on vielä kesken. Essayah arvioi, että virallinen tieto asiasta tulee juhannuksen tienoilla.

Ehdotuksessa havupuuvaltaiset metsät määritellään vanhoiksi, jos niiden keski-ikä on eteläisessä Suomessa 140 vuotta ja pohjoisessa Suomessa 160–200 vuotta.

Eteläinen Suomi on jaettu hemi-eteläboreaaliseen ja keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen ja pohjoinen pohjoisboreaaliseen eteläosaan ja Metsä- ja Tunturi-Lappiin.

Lehtipuuvaltaisten metsien keski-ikä on 100 vuotta etelässä ja 140 vuotta pohjoisessa.

Kuolleen puun määrä kuusi- ja lehtipuuvaltaisessa metsässä on hemi-eteläboreaalisella vyöhykkeellä 50, keskiboreaalisella 40, pohjoisboreaalisen vyöhykkeen eteläosassa 30 ja Metsä- ja Tunturi-Lapissa 20 kuutiota hehtaarilla.

Mäntyvaltaisissa metsissä vastaavat määrät ovat 40, 30, 20 ja 10 kuutiota kuollutta puuta hehtaarilla.

Vanhojen metsien määritelmissä kahden neljästä lisäkriteeristä on täytyttävä: metsä on syntynyt luontaisen uudistumisen seurauksena, rakenne on monipuolinen, metsästä löytyy elinympäristöpuita tai siellä on indikaattorilajeja.

Elinympäristöpuu on jollekin eliöryhmälle olennainen kasvupaikka. Indikaattorilaji ilmentää metsän ominaisuutta, kuten kasvupaikan ravinteisuutta.

Aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät eivät kuulu määritelmän piiriin.

Hakkuun yhteydessä tehtävät monimuotoisuustoimet, kuten säästöpuut tai lahopuiden lisääminen, eivät aiheuta metsän määrittelemistä suojelukohteeksi.

Metsähallitus Metsätalous Oy inventoi vanhojen metsien kohteet. Kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet jätetään toiminnan ulkopuolelle.