• Mediat: Norjalaispariskuntaa odotti sieniretkellä yllätys

    ”Jos en olisi nähnyt kuvaa, en olisi melkein uskonut sitä”, toteaa asiantuntija NRK:n jutussa.
    Mursu ei tyypillisesti hakeudu niin kauas vedestä ja  syvälle metsään, että siihen voisi törmätä sieniretkellä. Kuvituskuva.
    Mursu ei tyypillisesti hakeudu niin kauas vedestä ja syvälle metsään, että siihen voisi törmätä sieniretkellä. Kuvituskuva. Kuva: Pixabay
    Metsä|Luonto
    29.7.202616:00
    Henna Lääveri

    Norjalainen Susanne Hætta kohtasi sieniretkellään melkoisen yllätyksen. Tenonvuonon lähistöllä aivan Suomen rajan tuntumassa kihlattunsa kanssa sienestänyt Hætta äkkäsi pensaikossa pötköttelevän suuren eläimen.

    Lähempi tarkastelu paljasti eläimen mursuksi. Tapauksesta kertovat muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK ja Suomessa Yle.

    Hætta kertoo pariskunnan luulleen liikkumatta makaavaa eläintä aluksi kuolleeksi.

    ”Se ei välittänyt meistä, tuskin edes liikahti. Aloimme puhua kuiskaamalla ja perääntyä, mutta se oli varmaan kuullut meidät jo kauan sitten”, nainen kertoo NRK:n jutussa.

    Myös mursuja tutkinut norjalainen väitöskirjatutkija Rune Aae toteaa NRK:n jutussa, ettei mursun hakeutuminen useita satoja metrejä metsän syvyyksiin ole lajille normaalia käytöstä.

    ”Jos en olisi nähnyt kuvaa, en olisi melkein uskonut sitä”, hän toteaa jutussa.

    Tutkijat ovat NRK:n mukaan vain kerran aiemmin nähneet mursun vaeltavan näin syvälle metsään. Kyseessä oli Suomen ”Haminan mursun” tapaus, jossa Stenaksi nimetty mursu rantautui Haminaan ja Kotkaan heinäkuussa 2022.

    Mediassa kiivaasti seurattua Stenaa yritettiin auttaa, mutta lopulta nälkiintynyt eläin menehtyi.

    Kotkaan henäkuussa 2022 eksynyt Haminan mursu päätyi menehtymisensä jälkeen esille Luonnontieteelliseen museoon.
    Kotkaan henäkuussa 2022 eksynyt Haminan mursu päätyi menehtymisensä jälkeen esille Luonnontieteelliseen museoon. Kuva: Sanne Katainen

    Hættan bongaamalla mursulla ei ole vielä kutsumanimeä, eikä se naisen mukaan sellaiselle olisi tarvettakaan.

    ”Mielestäni on tärkeää, ettemme inhimillistä villieläimiä. Sitten niistä yhtäkkiä tulee kuin lemmikkejämme, joita voimme lähestyä”, hän toteaa jutussa.

    Tutkija Aae ei näe nimeämistä suurena ongelmana. Usein on myös käytännöllistä nimetä villieläimiä. Esimerkiksi norjalaismetsästä bongatun mursun kaltaisesta yksilöstä helpompi viestiä, kun sillä on nimi.

    ”Se, että eläimellä on nimi, ei automaattisesti tarkoita sen inhimillistämistä”, Aae toteaa.

    Myös Stenaksi alunperin nimetty Kotkassa seikkaillut mursu tunnetaan nyt vain ”Haminan mursuna”. Eläin on täytettynä nähtävillä Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä.

    Yle: Pariskunnan ällistyttävä löytö sieniretkellä: norjalais­metsässä pötkötteli mursu

    NRK: Deaivvaiga moršša vuovddis: Oaivvilda ahte ii galgga nama dasa bidjat

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Vakava nälkiintyminen oli vähintäänkin merkittävänä osasyynä Kymenlaakson mursun kuolemaan. LEHTIKUVA / Sasu Mäkinen.

      Eläimet ja kasvit | Haminan mursu kuoli todennäköisesti sydämenpysähdykseen, arvioi Ruokavirasto

    • Mursusta valmistui ensimmäisenä pää. Nyt se on viimeistelyvaiheessa Luonnontieteellisessä museossa Ari Puolakosken käsissä.

      Luonto | Vajaa 600-kiloinen Haminan mursu painaa nyt saman verran kuin 10-vuotias lapsi – näin täytettyä mursua valmistellaan nähtävyydeksi

    • Ylikonservaattori Ari Puolakoski valmisteli elokuussa mursua Luonnontieteellisessä museossa.

      Eläimet ja kasvit | Haminan mursu tulee ensi viikolla täytettynä yleisön nähtäväksi: ”Ensimmäinen kerta, kun näin suurikokoinen merinisäkäs päätyi meidän työpöydällemme”

    Artikkelin aiheet
    mursu
    sienestys
    Norja
    villieläin
    Haminan mursu
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?