

Haminan mursu laitetaan esille Luonnontieteellisen museon aulaan. Täyttämistyö on loppumetreillä.
”Mursu näyttää ihmisille, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen. Tarkoitus on lisätä kiinnostusta arktisia alueita kohtaan”, sanoo Luonnontieteellisen museon ylikonservaattori Ari Puolakoski.
Mursu kuului DNA-testin mukaan Atlantin populaatioon. Se oli eksynyt kauas normaalilta elinalueeltaan ennen kuolemaansa viime kesänä.
Ylikonservaattorin mukaan traagisen lopun saattoi arvata.
”Ajattelin, että ellei se pian käänny takaisin, niin näin käy”, sanoo Puolakoski.
Mursu päätyikin lopulta mediahuomion saattelemana hänen työpöydälleen – tässä tapauksessa työlattialle.

”Mursu näyttää ihmisille, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen.”
Mursu oli nääntynyt ja kuivunut, totesi eläimen tutkinut Ruokavirasto. Kuolinsyy oli nääntymisen, heikon yleiskunnon ja stressin laukaisema sydämenpysähdys.
”Mursulla on puhallusilme, huulet ovat suppilona. Ilme liittyy simpukoiden kalasteluun, mursu puhaltaa vettä ulos ja sisään”, selittää Puolakoski.
Kokonaisena naarasmursu painoi 597 kiloa. Nyt sen nahka painaa noin 35 kiloa.
Työvaiheita oli paljon. Elokuussa mursulla oli jo tekokynnet paikallaan, mutta muun muassa 436 viiksikarvaa odottivat vielä kiinnitystä.
Kuuluisien eläinten täyttäminen voi herättää vastustusta.
Kun avaruudessa käynyt simpanssi kuoli vuonna 1983, sille vaadittiin täyttämisen sijaan monissa lehdissä hautaamista.
Mursun täyttäminen herätti Puolakosken mukaan jonkin verran vastarintaa.
”Kutsun sitä Walt Disney -syndroomaksi. Inhimillistämme luontokappaleita, etenkin sympaattisen ulkonäön omaavia eläimiä. Ei punkkeja esimerkiksi nimetä.”
Mursu tulee yleisön nähtäville Luonnontieteelliseen museoon. Suunniteltu näytteillelaitto on tiistaina 19. syyskuuta.

.