
Vuosikymmeniä kestäneen ihmetyksen jälkeen tutkijat ovat vihdoin selvittäneet, mikä tekee Baijerin villisioista niin radioaktiivisia, että niiden liha on jopa syömäkelvonta. Metsästäjien on Saksassa edelleen testattava kaikkien tappamansa villisikojen radioaktiivisuuden osalta.
Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinreaktorionnettomuuden radioaktiivisen laskeuman mukana maan pinnalle tullut cesium-137 kertyy ravintoketjun kautta villisian elimistöön. Erikoista on ollut se, että vaikka Cesium-137 puoliintumisaika on noin 30 vuotta, villisikojen pitoisuudet eivät ole juurikaan laskeneet.
Tutkijoita on hämmentänyt myös se, että vaikka suuri osa Saksan villisioista on radioaktiivisia, muut alueen eläimet eivät ole. Villisikojen korkeat cesium-pitoisuudet on liitetty jo pitkään niiden syömään ravintoon, erityisesti sieniin ja tryffeleihin.
Vuonna 2009 tutkijat testasivat baijerilaisia tryffeleitä, joiden havaittiin olevan paljon saastuneempia kuin esimerkiksi alueen marjapensaat ja pyökkipähkinät.
Tuoreen tutkimuksen mukaan villisikojen säteilylukemat eivät kuitenkaan johdu pelkästään Tshernobylin katastrofista, kuten aiemmin luultiin. Environmental Science and Technology -lehdessä 30. elokuuta julkaistussa tutkimuksessa kerrottaan, että kylmän sodan aikaisten ydinasekokeiden laskeuma on myös tämän niin sanotun villisikaparadoksin takana.
Sekä ydinasekokeiden että Tshernobylin katastrofista peräisin olevat epäpuhtaudet valuivat syvälle maahan ja imeytyivät maanalaisiin tryffeleihin, mikä selittää villisikojen korkeat cesium-pitoisuudet.
Tutkijat analysoivat 48 villisikakarjun lihaa Baijerin alueella vuosina 2019–2021. Löydökset osoittivat, että 88 prosentissa otetuista näytteistä ylitti Saksassa määritellyn radioaktiivisen cesiumin raja-arvon. Näytteet paljastivat samalla merkkejä isotoopeista, jotka ovat peräisin kylmän sodan aikaisista ydinkokeista.
Kokeiden laskeumat levisivät maailmanlaajuisesti. Näistä kokeista peräisin olevat isotoopit ja Tshernobylin laskeuman yhteisvaikutus voivat olla yksi syy villisikojen lihan pysymisenä radioaktiivisena. Tutkimuksen mukaan 10–68 prosenttia saastumisesta johtuu ydinasekokeista.
Myös Suomen luonnossa havaitaan vielä ydinkoelaskeumaa. Ilmakehässä on tehty kaikkiaan yli 500 ydinräjäytystä useilla eri koepaikoilla. Valtaosa näistä kokeista tehtiin vuosina 1945–1963. Villisiat kärsivät näin ollen yhä yli 60 vuotta sitten tapahtuneiden ydinräjäytysten radioaktiivisesta laskeumasta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
