Miljoonien kuutioiden tukkisuman päätyminen sellutehtaille harmittaa sahateollisuutta

Talonpoikaisjärki sanoo, että puutavara kannattaisi jalostaa mahdollisimman korkeaan arvoon. Käytännössä niin ei kaikilta osin ole, vaan kuitupuuta päätyy polttoon ja tukkia ohjautuu sellukattiloihin.

UPM:n metsäjohtaja Antti Koulumies otti kuitupuun energiakäyttöön kantaa viimeksi tämänviikkoisessa MT Livessä. Hänen mukaansa ei ole oikein eikä kestävää, että ainespuuta valuu energiapuolelle.

”Tärkeää on, että kaikki puu käytetään siihen, mistä siitä saa eniten hyötyä.”

Antti Koulumiehen mukaan metsänomistajien ei kannata luottaa energiateollisuuden pitkän aikavälin maksukykyyn. Kuva: Jarkko Sirkiä

Koulumies arvioi, että lämmöntuotannon riippuvuus biomassasta tulee Suomessa vähenemään.

”Metsänomistajan näkökulmasta en luottaisi siihen, että energiateollisuus olisi pitkällä aikavälillä maksukyvyn takaaja. Uskon, että ainespuu kannattaa käyttää siihen, missä se jalostetaan pidemmälle”, sanoi Koulumies.

Rakentamisen taantuma vähentää sahojen tukintarvetta parilla miljoonalla kuutiometrillä. Kuva: Pentti Vanska

Sahateollisuuden tuore puheenjohtaja Matti Kylävainio toteaa, että vastaavasti järeän puun pitäisi ohjautua saha- ja vaneriteollisuuden käyttöön. Tilastojen perusteella niin ei kuitenkaan käy.

”Tukin noin 29 miljoonan kuution hakkuukertymästä katoaa lähemmäs kolme miljoonaa kuutiota jonnekin muualle kuin sahoille. Vaikka asiasta on keskusteltu, kukaan ei ole nostanut kättä pystyyn virheen merkiksi”, sanoo Kylävainio.

Kylävainio pitää kuitenkin selvänä, että tukkia ohjautuu sellutehtaille.

”Tukkien keittämisessä selluksi ei ole järkeä. Ilmastonäkökohdatkin huomioiden tukeista pitäisi jalostaa pitkän kiertoajan sahatavaraa.”

Sellutehtaiden puuntarvetta kasvattaa osin samoista puista kilpaileva energiateollisuus ja venäläisen tuontipuun virran katkeaminen. Kuitupuuta tarvitaan jopa 15 miljoonaa kuutiota lisää.

”Meille kuitupuun käytöllä ei ole niin suurta merkitystä. Asiaa voi kuitenkin lähestyä myös huoltovarmuuden kannalta. Onko tärkeämpää toimittaa Kiinaan sovittu sellumäärä vai pitää kotitaloudet talvella lämpöisenä?” Kylävainio pohtii.

Kylävainio ei usko, että kuitupuun polttoa voi kieltää tai estää. Hän antaisi markkinoiden ohjata kuitupuun oikeaan käyttökohteeseen.

Tähän soppaan on puuttunut myös EU. Sen uusiutuvan energian direktiivi yrittää ohjata puuta polttamisen sijaan pitkäikäisiin tuotteisiin.

Tukkikuormien päätyminen sellutehtaille kiinnostaa MT:n lukijoita. Kuva Äänekosken biotuotetehtaasta. Kuva: Petri Blomqvist

Puutavaran päätyminen oikeisiin jalostuspisteisiin kiinnostaa myös MT:n lukijoita. Heiltä tulee vinkkisoittoja, jos he huomaavat tukkirekkojen kääntyvän sellutehtaiden suuntaan.

Esimerkiksi Äänekosken uusi biotuotetehdas tuntuu olevan tarkassa seurannassa.

Metsä Groupin mukaan sellutehtaille päätyy silloin tällöin tukkia logistisista syistä. Kyse on yleensä pinonpohjista ja pienistä hajaeristä, joita ei kannata erikseen lähteä sahoille kuljettamaan.

Sahojen puunkäyttöä on tänä vuonna rajoittanut rakentamisen taantuma. Sahatavaran tuotannon odotetaan supistuvan vajaalla 10 prosentilla ja puunkäytön vähenevän parilla miljoonalla kuutiometrillä.

”Sahat ovat saaneet puuta tarpeen mukaan. Kaiken järeän puun päätyminen sahoille on kuitenkin tärkeää sekä siitä saatavan arvonlisän että ilmastotavoitteiden kannalta”, summaa Kylävainio.