Suden kiintiömetsästys ei perustu ns. Ruotsin malliin

Suden kiintiömetsästyksen lainmuutos nousi otsikoihin, kun Helsingin Sanomat ja Eläinoikeusakatemiaksi itseään kutsuva yhdistys nostivat asian esille viikonloppuna.

Kirjoituksissa kritisoitiin eritoten Metsästäjäliittoa, joka on lobannut maa- ja metsätalousministeriötä suden kiintiömetsästyksen aloittamisesta.

Sinänsä lobbaus ei liene erikoista, sillä Metsästäjäliitto on metsästäjien edunvalvontajärjestö ja tekee täsmälleen samaa kuin moni muukin järjestö.

Varsinainen syy kiintiömetsästyksen aloittamiseen ei niinkään ollut aktiivinen lobbaus, vaan se, että EU päätti muuttaa suden suojeluasemaa täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi susien aiheuttamien vahinkojen takia.

Komission mukaan suojeluaseman muutos antaisi jäsenvaltioille enemmän joustovaraa susikantojen hoidossa säilyttäen samalla yleisen tavoitteen, joka on suden suotuisan suojelutason saavuttaminen ja säilyttäminen.

Kiintiömetsästykseen taas päädyttiin, koska poikkeusluvilla tapahtuva metsästys torppaantui luonnonsuojelujärjestöjen valituksiin, jolloin susikantojen hoito ei mahdollistunut.

HS:n jutussa kritisoidaan sitä, että ministeriö on pääosin myös seurannut Metsästäjäliiton antamia ohjeita lakia valmistellessaan. Liitto on jutun mukaan rohkaissut Suomea toimimaan tavalla, joka saattaa olla ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.

Liitto onkin ehdottanut ns. Ruotsin mallia varsin ahkerasti myös julkisissa ulostuloissaan, mutta loppujen lopuksi ministeriö ei kuitenkaan ole ottanut Ruotsista juurikaan mallia.

Ruotsissa on käytössä kyllä kiintiömetsästys, ja metsästys kohdennetaan laumoihin, mutta muutoin Ruotsin malli on erilainen Suomeen verrattuna. Ruotsissa Lääninhallitukset antavat vuosittaiset kiintiöt, joiden puitteissa tänä vuonna saa metsästää 46 sutta.

Ruotsissa maan hallitus asetti ja tiedotti 170 suden tavoitteesta ilman tieteellistä arviointia. EU-komission mukaan Ruotsin tavoitteen on vähentää susikanta 170 yksilöön oli poliittinen päätös, joka on ristiriidassa EU:n luonnonsuojeluvaatimusten kanssa. Ruotsi tekee asiasta EU:lle selvityksen.

Suomessa on kuitenkin toimittu toisin. Suomen susikanta on saavuttanut suotuisan suojelutason, jonka viitearvon ministeriö on vahvistanut 273 sudeksi. Suomessa viitearvo on määritetty Luonnonvarakeskuksen tekemällä susikannan elinkykyanalyysiin perustuvalla viitearvolaskurilla, joka tarjoaa tällä hetkellä parhaan käytettävissä olevan tietopohjan arvioinnin tekemiseen.

Lopputuloksena Luonnonvarakeskuksen elinkykyanalyysin pohjalta laskettu pienin elinvoimainen susikanta Suomessa on 248 sutta. Komission tulkintaohjeen mukaisesti tähän lisättiin 10 prosentin niin sanottu turvamarginaali, jolloin susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi tuli 273 sutta.

Lakimuutoksen jälkeen suden rauhoitusajasta ja metsästysajasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella ja vuosittaisista aluekohtaisista metsästyskiintiöistä päätettäisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kunkin vuoden susitilanteen mukaan.

Maa- ja metsätalousministeriön asetusehdotuksen mukaan Suomessa saisi metsästää enintään sata sutta metsästyskautena 2025–2026. Kannanarviointiin kuuluvan susiennusteen mukaan marraskuussa 2025 on 90 prosentin todennäköisyydellä 557 sutta. Suomalaisella susikannalla ei siis ole mitään hätää. Toisin on metsäpeurakanta, joka on romahtanut suurpetojen takia.