Massiiviset alaskirjaukset – puun hinta ja odotusten mureneminen leikkasivat UPM:n ja Stora Enson omaisuuden arvoa

UPM:n ja Stora Enson johdon arviot tulevaisuuden liiketoiminnasta kokivat kolauksen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun yhtiöt joutuivat leikkaamaan omaisuutensa arvoa massiiviset 1,2 miljardia euroa.

Stora Enson osuus tästä oli yli 700 miljoonaa euroa ja UPM:n noin 500 miljoonaa euroa.

Puun hinnannousu lyö läpi omaisuuden arvostukseen. Leikkausten perusteella voi arvioida, että puun hintaan ei odoteta laskua.

Kirjanpidossa puhutaan arvonalennuksesta tai käyvän arvon muutoksesta. Yrityksellä on omaisuutta, jolta odotetaan tuloa. Kun tulonodotus olennaisesti ja pysyvästi laskee, omaisuuden arvo alenee.

Arvonalennuksen tekee yrityksen johto, ja sen hyväksyy tilintarkastaja. Oma sanansa on myös verottajalla, joka ei välttämättä hyväksy kaikkia alaskirjauksia verotuksessa vähennyskelpoisiksi.

Arvonalennus ei vähennä rahaa kassassa. Raha on lähtenyt kassasta jo aiemmin. Arvonalennus vähentää omaisuuden määrää, mutta ei velan määrää.

Arvonalennus näkyy tuloslaskelman viimeisellä rivillä tilikauden voitossa, jota se vähentää. Yritysjohto puhuu mielellään vertailukelpoisesta tai oikaistusta liiketuloksesta, koska se antaa kauniimman kuvan yhtiön saavutuksista.

Esimerkiksi Stora Enson viimeisen neljänneksen katsauskauden tulos oli 379 miljoonaa euroa tappiollinen.

Tuloslaskelman viimeisen rivin kautta arvonalennus siirtyy yrityksen omaan pääomaan. Yhtiön osakkeita omistava osinkohaukka ei tästä anna suosionosoituksia, koska näin omaan pääomaan kertyy vähemmän jaettavaa.

Isojen pörssiyhtiöiden omaisuuden arvonalennukset tai -korotukset eivät ole tavattomia. Niitä tehdään säännöllisesti, mutta yli miljardin napsahtaminen yhteen neljännekseen ei ole ihan tavallista.

Takavuosina isoja arvonkorotuksia tehtiin esimerkiksi yhtiöiden energiaomistuksiin.

UPM kertoi korottaneensa viime vuoden viimeisellä neljänneksellä metsäomaisuutensa arvoa 105 miljoonalla eurolla puun hinnannousun takia ja Stora Enso 163 miljoonalla eurolla.

UPM teki arvonalennuksen viimeistelyvaiheessa olevasta Leunan biojalostamosta Saksassa 373 miljoonaa euroa ja Suomen sellutehtaiden liikearvosta 113 miljoonaa euroa.

Leunan arvoa laskettiin hankkeen kustannusylityksistä ja rakennustöiden viivästymisestä. Yhtiön mukaan jalostamon jäljellä oleva kirjanpitoarvo vastaa nyt vastaavan laitoksen rakentamisen arvioituja kustannuksia nykyisessä taloudellisessa ympäristössä.

Yhtiö ei siis usko, että se pystyisi Leunassa tulokseen, joka takaisi tavoitellun pääoman tuoton myös alkuperäisen investointiarvion ylittäneelle kululle eli tuolle vajaalle 400 miljoonalle eurolle.

Suomen sellutehtaiden liikearvoa taas laskettiin korkeiden puukustannusten takia. Liikearvoa eli goodwilliä on syntynyt, kun UPM on kauan sitten ostanut tehtaita.

Tiivistettynä liikearvo on kauppahinnan ja ostettavan yrityksen kirjanpitoarvon erotus. Ostaja maksaa yrityksestä enemmän kuin sen omaisuuden tasearvon, koska ostetun yrityksen osaaminen, brändi ja asiakkaat ovat arvokkaampia kuin pelkkä omaisuus.

Jos puun hinnat nousevat edelleen, UPM:lle voi tulla tarve leikata lisää Suomen sellutehtaiden arvosta.

Stora Enson tarkoituksena oli myydä Beihain kartonkitehdas Kiinassa, mutta yhtiö luopui myyntiaikeista viime vuonna. Kuva: Stora Enso

Stora Enso kertoi jo joulukuun puolella, että sen arvonalentumistestaus johtaa noin 725 miljoonaan euron arvonalennuksiin. Testaus on pakollista kansainvälistä tilinpäätösstandardia käyttävälle yhtiölle, kuten pörssiyhtiölle.

Kartonkiliiketoiminnan arvonalentumiset liittyvät pääasiassa Beihain toimintoihin Kiinassa ja aaltopahvin pintakartongin liiketoimintaan. Aaltopahviliiketoiminnassa kyse on ostetun De Jong Packingin hankintahinnan alaskirjauksesta.

Yhtiön mukaan arvonalentumiset johtuvat pääasiassa sen omista näkemyksistä, joiden mukaan pitkän aikavälin eli viiden vuoden rahavirtaennusteet ovat heikommat kuin aiemmin on arvioitu.

Tärkeimmät syyt heikompien arvioiden taustalla ovat alhaisemmat myyntihinnat, kohonneet kustannukset ja heikompi markkinoiden tarjonta–kysyntä-tilanne verrattuna vuoden takaiseen.

Tästä voi jo olla huolissaan, koska alaskirjaukset liittyvät yhtiön päätuoteryhmään, kuten pakkauksiin ja pintakartonkeihin.

Mitähän Stora Enso ajattelee Oulun uuden, tänä vuonna käynnistyvän kartonkikoneen tulospotentiaalista, kun markkinanäkymä on yhtiön omankin arvion mukaan heikentynyt ja puun hinnat korkealla?

Yrityskauppoihin tai hiljattain tehtyihin investointeihin tehdyt arvonalentumiset kertovat aiemmin tehtyjen arvioiden ylioptimistisuudesta eli yritysjohdon jonkinasteisesta epäonnistumisesta.

Yritykset tuskin itse haluavat sanoa asiaa näin suoraan, vaan ne kiertäisivät sen niin, että ”markkinakehitys tai operatiivinen kehitys ei ole vastannut odotuksia”.

Metsä Groupin arvonalennukset olivat kertaluokkaa pienemmät. Se kirjasi muun muassa Suolahden vaneritehtaan lopettamisesta 13,9 miljoonaa euroa ja 3,3 miljoonaa euroa Merikarvian sahan toiminnan päättymisestä.