Alipainekuivaamossa on neljä kuvan kaltaista osastoa. Katonrajassa ja puukasan päällä olevien peitteiden avulla ilma pakotetaan kiertämään koko kasan läpi. Suuri osa puista toimitetaan asiakkaille kuuden kuution peräkärryllä. Kuva: Arto Takalampi
Klapiyrittäjä ei enää luopuisi alipainekuivauksesta – ”Kuivaamon kautta on mennyt vähintään 20 000 irtokuutiota”
Ylistarolainen Eero Raina on kuivannut vuodesta 2009 lähtien kaikki myymänsä klapit koneellisesti. Nykyisin kuivaamo toimii aurinkoenergialla.TilaajalleSeinäjoki
Ylistarolainen Eero Raina tekee vuodessa vajaat 2 000 irtokuutiota polttopuuta myyntiin. Hän on koneellistanut koko ketjun alipainekuivausta myöten, jotta pystyy hoitamaan yritystä yksin. Kuva: Arto Takalampi”Montako kuutiota? Tuon kolmelta.”
Seinäjoen Ylistarossa toimivan pitkän linjan klapiyrittäjä Eero Rainan lyhyt keskustelu tutun asiakkaan kanssa kuvastaa osuvasti hänen asiakaskuntaansa: monet ovat asiakkaita jo 20 vuoden ajalta, eikä pitkiä kauppaneuvotteluja tarvita.
Sivutoimisena yrittäjänä hän aloitti vuonna 2003, päätoimisena 2007 ja on siitä lähtien pyörittänyt yhden miehen yritystään Klapukauppa-aputoiminimellä.
”Toimintaa aloitellessani työskentelin vielä Palax-klapikoneita valmistavalla Ylistaron Terästakomolla (nykyisin TP Silva). Ensimmäiseksi koneeksi ostin vuonna 2003 tehtaalla kokoamani klapikoneen.”
”Nyt menossa on jo kolmas, tietokoneohjattu kone. Koneyhteistyömme on jatkunut tehtaan kanssa eri muodoissa siitä lähtien”, hän sanoo tyytyväisenä.
”Alipainekuivaamon kautta on mennyt vähintään 20 000 irtokuutiota tasalaatuista puuta.”
Vuonna 2009 Raina rakensi kuivaamon polttopuiden kuivaamiseksi koneellisesti alipaineella.
”Alipainekuivaamon kautta on mennyt vähintään 20 000 irtokuutiota tasalaatuista puuta”, hän laskee.
Neliosastoisessa alipainekuivaamossa ulkoilma imetään puukasan läpi kahdella 5,6 kilowatin poistoilmapuhaltimella räystään alta. Katonrajassa ja puukasan päällä olevilla peitteillä lämmin ilma pakotetaan kiertämään kasan kauimmaisenkin nurkan kautta.
Osaston takaseinästä ilma johdetaan suljettavan verkkoaukon kautta ilmatunneliin ja ulos. Kun sisään imettävän ja ulos menevän ilman lämpötilaero tasoittuu, puut ovat kuivia.
Jokaista osastoa voidaan kuivata erikseen ilmaa ohjaamalla. Kuivaus käynnistyy, kun ilman suhteellinen kosteus on alle 60 prosenttia.
Alun kokemusten perusteella Eero Raina teki kaksi muutosta kuivaamon toimintaan klapien tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Hän madalsi imuaukkojen korkeutta, jotta ilma vetää paremmin myös aivan lattianrajassa, ja kierrättää puut osastosta toiseen.
”Tyhjennän ensin yhden täyden osaston puut säkkeihin ja siirrän sitten tyhjättyyn osastoon aina vuorollaan toisen osaston puut niin, että ovensuussa olleet puut siirretään seinän perälle ja päinvastoin. Samalla puut käännellään eli kasan alimmaisina olleet puut pääsevät vuorollaan kasan päälle.”
”Vaatiihan tämä vähän ylimääräistä työtä, mutta tällä välityhjäyksellä varmistan, että puut ovat varmasti tasaisesti korkealaatuisia. Tyhjäksi jääneen osaston täytän vielä uudelleen juhannuksen paikkeilla”, hän esittelee.
”Käynnistän kuivaajan huhtikuun alussa, jolloin auringon teho on voimakas.”
Raina on hyödyntänyt jo useamman vuoden ajan aurinkoenergiaa klapien teossa, sillä kuivaamon katolla on 10 piikkikilowatin aurinkopaneelit. Niillä klapien teko ja kuivaus on lähes energiaomavaraista.
”Käynnistän kuivaajan huhtikuun alussa, jolloin auringon teho on voimakas. Kaikki tuotettu sähkö kannattaa tuhlata, sillä myytäessä siitä ei saa mitään. Siksi sähkökäyttöisen 11 kilowatin sirkkelikoneen käyttö ja kuivaus keväällä eivät juuri näy sähkölaskussa”, hän havainnollistaa.
Muukin polttopuuketju kuivauksen lisäksi on täysin koneellistettu siitä alkaen, kun tukkirekka purkaa puut tontille, sillä ylimääräiset työvaiheet on karsittu pois. Kaikki myymänsä klapit Raina tekee 4,5-metrisestä ostokoivusta, sillä pidempi ranka nopeuttaa paljon työtä.
”Sirkkaan ja halon koneella klapit suoraan kuivaamon ovelle, josta nostan ne etukuormaajalla neljän metrin korkuiseksi kasaksi.”
Eero Raina on vannoutunut sähkökäyttöisen pyöröterä- eli sirkkeliklapikoneen käyttäjä. Kuva: Arto TakalampiPuut puhdistetaan irtosäleistä ja roskista kahdesti kiekkoseulalla: sekä tehtäessä että lastatessa auton perävaunuun asiakkaalle toimitettavaksi.
”Ensimmäinen kädenjälki klapeihin tulee, kun asiakas tarttuu niihin kotonaan”, hän tiivistää.
Töiden koneellistaminen kuivausta myöten on Rainan mukaan toiminnan elinehto, kun hommaa pyörittää yksin. Varsinkin koneellinen kuivaus mahdollistaa sen, että yksin pystyy käsittelemään nopeasti ja helposti isoja puumääriä.
”16 vuoden kokemuksella en missään nimessä luopuisi kuivauksesta. Jos se ei toimisi, tämä olisi kannattamatonta toimintaa. Nyt hyvälaatuiset klapit saa nopeasti myyntiin”, hän tiivistää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
