Kuinka monta mottia laitetaan? Karin häkkikärry tiputtaa klapit pihaan 2,5 kuution porrastuksella

Polttopuun korjuuketju metsästä klapikoneen työmaalle on ammattikalustolla varsin tehokas. Jopa parikymmentä kuutiota tunnissa pilkkovien klapikoneiden tuottavuus alkaa sekin olla jo huippuunsa viritettyä.

Polttopuubisnestään kriittisesti tarkastellut Kari Siikanen havaitsi logistisen pullonkaulan syntyvän valmiiden klapien varaston ja kuluttajan välille.

Käsityön osuus on usein huomattava molemmissa päissä tuotteen eli klapien kuljetusketjua. Se syö kannattavuutta muuten koneellistetussa tuotantoketjussa.

”Kun keskimääräinen ostoerä on muutamia heittomotteja, ei isolla autolla kannata sellaista erää lähteä kuljettamaan kymmenien kilometrien päähän”, polttopuuyrittäjä Siikanen sanoo.

Tätä ongelmaa ratkaistakseen Siikanen rakensi Volvon kolmeakselisen kuorma-auton kippilavalle 25 heittokuution häkin, joka on jaettu erillisiin 2,5 kuution osastoihin.

”Niistä voidaan pudottaa kunkin asiakkaan pihaan hänen haluamansa klapimäärä 2,5 kuution välein”.

Purku tapahtuu nopeasti kun klapit valuvat omalla painollaan. Kun yksi osasto on tyhjä, avataan seuraava ja niin edespäin, kunnes haluttu määrä puita on pihassa.

Toivakassa asuvan Siikasen klapiasiakkaat asiakkaat löytyvät pääasiassa Jyväskylästä. Ajomatkaa tulee noin 45 kilometriä, joten vajaalla kuormalla ajo ei kannata. Osastoidun häkkikärryn ansiosta täyteen lastatun kuorma-auton purku onnistuu pienissä erissä.

Kuorma-auton lavalle mahtuu 25 toimituserää klapeja. Verkkoseinän läpi ostaja voi vakuuttua, että puun määrä ja laatu on mitä sovittiin. Kuva: Petteri Kivimäki

Teräsverkosta rakennetun kuljetuslavan käyttö on Siikasen mukaan perusteltua siksi, että klapien ostajat haluavat nähdä millaista puuta heille tulee.

”Osastoitu kärry mahdollistaa sekaklapien toimittamisen sitä haluaville ja koivupuiden toiselle. Ja kaikki ostajat ovat yleensä tyytyväisiä, kun näkevät omin silmin, että kärryssä on se sovittu määrä sellaista puuta, mitä on ostettu”.

Osa polttopuukauppiaista säkittää klapit. Siikanen toimittaa puut irtokuutioina, koska hänellä on toisen bisneksen eli päre- ja tuohikattojen tekemisen vuoksi käytössä kolmeakselinen kuorma-auto.

Klapien kuormaus kärryyn tapahtuu ajokoneen puomiin kiinnitetyllä kahmarikouralla. Kuva: Petteri Kivimäki

Auton akseliväli on lyhyt, mikä mahdollistaa pääsyn myös ahtaisiin paikkoihin. Kolmen akselin ansiosta auton kantavuus on varsin riittävä polttopuiden kuljetukseen.

Talvisia oloja varten Siikanen on rakentanut autoonsa automaattisen hiekoitusjärjestelmän, joka pudottaa telin yläpuolella olevasta murskesäiliöistä tavaraa suoraan vetävien pyörien eteen tai mitä ajotilatilanne kulloinkin vaatii.

Murskesäiliössä riittää tavaraa noin 50 metrin tieosuuden hiekoittamiseen.

Kari Siikasen itse kehittämä ja rakentama hiekoitusjärjestelmä on pelastanut monesta liukkaasta pihapaikasta. Murske tippuu renkaiden väliin. Kuva: Petteri Kivimäki

”Tämän ansiosta on monta kertaa päästy mummonmökin pihasta irti ja nousemaan ylämäkeen.”

Puiden kuormaaminen autoon tapahtuu sekin koneellisesti ajokoneen puomiin kiinnitetyllä kahmarilla. Italiasta ostettu laite nostaa säilytyssiilosta kerralla noin yhden heittomotin verran puuta, eli kuorma valmistuu alle puolessa tunnissa.

Joskus Siikanen kokeili myös klapien säkittämistä mutta luopui siitä pian sen työläyden takia.

”Kun iso klapikone täytti säkin parissa minuutissa, niin aika meni säkkien siirtelyyn”.

Nyt Siikanen siirtää klapit suoraan koneelta hihnakuljettimella suuriin, noin 200 heittokuution katettuihin siiloihin, mistä ne kuivuttuaan siirretään kahmarilla kuljetusautoon.

Pärekattoyrittäjänä Siikasella on klapinostajalle muuan valtti, jota harvalla on tarjota. Kuorma-auton lavan alla on nipuissa pärehöyläämisen yhteydessä syntyneitä hylkypäreitä.

”Lyön jokaiselle ostajalle mukaan yhden nipun kaupan päälle. Kun päreen taittaa näin kaksinkerroin ja sytyttää, niin tuli lähtee uuniin takuuvarmasti eikä muita sytykkeitä tarvita.”