Eero Niemeläinen välttyi pahimmilta taloudellisilta tuhoilta, mutta hyönteistuhojen seuraaminen jatkuu. Kuva: Lari LievonenMajava toi mukanaan tuhohyönteisen Eero Niemeläisen metsään – kuvat kertovat, millaista jälkeä majava saa aikaan
Majava ryhtyi taloksi Eero Niemeläisen metsään jo toistamiseen, mutta vasta tuhopuihin iskenyt hyönteistuho laittoi varpailleen.TilaajalleSympaattisen näköinen majava saa pahimmillaan melkoista tuhoa aikaiseksi ympärillään. Joensuun Koverossa asuva Eero Niemeläinen sai kokea ahkeran mutta piilossa pysyttelevän naapurinsa tuhovoiman metsissään jo toistamiseen.
Ensimmäisen kerran naapurin metsään asettunut majava nostatti veden Niemeläisenkin maille vuonna 1987. Vesi nousi nousemistaan, ja lopulta pesä purettiin ja lattahäntä vaihtoi maisemaa.
Muutama vuosi sitten majava alkoi taas tehdä työtään, vesi lähti nousemaan ja puita alkoi kuolla.
Niemeläisen onni on, että hän asuu lähellä majavan suosimaa metsäpalstaansa, joten tuhoyritykset eivät jää häneltä huomaamatta.
Majava yrittää säilyttää patoamansa vesialueen vedenpinnan itselleen ja pesinnälleen edullisella tasolla. Kuva: Lari Lievonen”Naapurin puolelta kuoli kymmenkunta hehtaaria, ja sieltä ytimennävertäjä levisi minunkin eläviin puihini.”
Pesiä ei päästy tällä kertaa purkamaan, sillä ne sijaitsevat naapurin mailla, mutta Niemeläinen epäilee, että läheisen metsästysseuran metsästäjät harvensivat kantaa, ja majava on jo siirtänyt työmaansa puron alajuoksulle.
Huoli laajemmista metsätuhoista kuitenkin heräsi, kun majavan nakertamiin mäntyihin iskeytyi ytimennävertäjä.
”Naapurin puolelta kuoli kymmenkunta hehtaaria, ja sieltä ytimennävertäjä levisi minunkin eläviin puihini.”
Majavien tekemä pato voi nostaa veden usean kymmenen aarin, jopa usean hehtaarin alueelle. Kuva: Lari LievonenJos majavatuhon heikentämät puut olisivat olleet kuusia, niin kirjanpainaja olisi saattanut tehdä laajempaakin tuhoa, myös taloudellisesti, Niemeläinen pohtii.
Epidemia jylläsi alueella pari vuotta mutta laantui onneksi. Huoli laajoista metsätuhoista on vaihtunut majavan tuhovoiman ihmettelyyn ja mahdollisten tulevien vahinkojen tarkkailuun.
Rahallisesti vahinko jäi tällä kertaa lopulta pieneksi, sillä tuho rajoittui Niemeläisen puolella puronvarren metsään, joka luokitellaan muutenkin metsälain niin sanotun kymppipykälän perusteella erityisen arvokkaaksi elinympäristöksi, mistä ei hakata puuta.
Majavan asuttua pesää ei saa rikkoa, mutta padon tai muun rakennelman saa rikkoa kesäkaudella, maanosittain määriteltyinä aikoina. Kuva: Lari Lievonen
Majava myös kaataa puita patojen rakennusaineeksi ja kaluaa ohuempia rungonosia ravinnokseen. Kuva: Lari LievonenSuomessa esiintyy kahta majavalajia, euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa, joista viimeksi mainittu on aktiivisempi padonrakentaja. Patojen aiheuttamat tulvat voivat aiheuttaa paikallisia puustokuolemia, kun puiden juuristo ei saa happea.
Majava myös kaataa puita patojen rakennusaineeksi ja kaluaa ohuempia rungonosia ravinnokseen.
Jos ravintoa riittää, majavat pysyttelevät samalla alueella tyypillisesti vuosia. Poikaset lähtevät kotipesästään etsimään omaa aluettaan noin kahden vuoden iässä.
Majavan asuttua pesää ei saa rikkoa, mutta padon tai muun rakennelman saa rikkoa kesäkaudella, maanosittain määriteltyinä aikoina. Muina aikoina poikkeusluvan purkuun myöntää Suomen riistakeskus.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
