Kanadanmajavan leviäminen halutaan estää – näissä paikoissa lajit kohtaavat

Euroopan unionin haitallisten vieraslajien luettelo laajeni kesällä 2025 uusilla lajeilla. Kanadanmajava on yksi listalle lisätyistä lajeista.

Suomen riistakeskus on käynnistänyt hankkeen majavalajien erillään pitämiseksi ja euroopanmajavakannan kasvattamiseksi. Aluksi on tarpeellista luoda majavista vapaat puskurivyöhykkeet lajien välille. Kun puskurivyöhyke todetaan tyhjäksi majavista, voidaan sitä lähteä siirtämään kohti kanadanmajavien esiintymisaluetta. Näin euroopanmajaville vapautuu tilaa levitä luontaisesti.

Puskurivyöhykkeen luominen on ensisijainen ja kiireellisin toimenpide, jonka avulla voidaan majavalajit pitää erillään. Myöhemmin voidaan miettiä myös euroopanmajavan geneettisen monimuotoisuuden parantamista.

Kanadanmajavia on eniten Etelä-Savossa ja Kainuussa sekä melko runsaasti myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Lajia tavataan myös muualla itäisessä ja keskisessä Suomessa. Paikoin se elää jo samoissa vesistöissä euroopanmajavan kanssa.

Majavalajien levinneisyyttä on selvitetty majavien syönnöksiltä kerätyistä lastuista tehdyn DNA-analyysin avulla. Menetelmän avulla on viime vuosina onnistuttu kartoittamaan etenkin niitä alueita, joilla molempia lajeja esiintyy lähekkäin. Kriittisimmät alueet ovat Pirkanmaan länsiosat, Etelä-Pohjanmaa sekä osa Lappia. Myös kaakkoisrajalta on löydetty molempia lajeja.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Satakunta on euroopanmajavan päälevinneisyysaluetta, mutta se on viime vuosina levittäytynyt yhä enemmän Pohjanmaan pohjoisosiin, Rannikko-Pohjanmaalle ja myös Varsinais-Suomen koillisosaan.

Majavakannan kokoa arvioidaan valtakunnallisesti kolmen vuoden välein metsästysseuroille ja hirviseurueille tehdyin kyselyin, joissa selvitetään talvipesien määrää.

Syksyllä 2023 tehdyn laskennan perusteella euroopanmajavia on 3 200−4 400 yksilöä. Määrä on sama kuin edellisessä laskennassa vuonna 2020. Kanadanmajavia arvioidaan olevan 9 500–17 700 yksilöä.

Kanadan- eli amerikanmajavan alkuperäinen levinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa. Suomeen laji tuotiin ja istutettiin tarkoituksellisesti muutamille paikkakunnille vuosina 1933 ja 1937. Tuolloin ei ollut tiedossa, että Pohjois-Amerikassa elävä majava on eri lajia kuin euroopanmajava.

Kanadanmajavaa saa toistaiseksi metsästää ilman erillistä pyyntilupaa 20.8.–30.4. välisenä aikana. Euroopanmajavaa sen sijaan saa metsästää vain Suomen riistakeskuksen pyynti- tai poikkeusluvalla.

Kanadanmajavan lisääminen vieraslajiluetteloon tarkoittaa merkittävää muutosta kanadanmajavien metsästykseen. Sitä koskevat rajoitukset ja velvoitteet tulevat voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, elokuussa 2027.

Vaikka lajeja on vaikea erottaa toisistaan ja ihminen saattaa hyvinkin erehtyä lajista, majavat tunnistavat toisensa. Kanadan- ja euroopanmajavat eivät lisäänny keskenään.