

Metsähallitus kunnostaa tästä vuodesta alkaen lukuisia puroja valtion talousmetsissä. Ojituksen yhteydessä suoristettuja puroja saatetaan esimerkiksi padota osittain, jotta vesi kulkisi luonnonuomassa eikä kaivetussa ojassa.
Puolangan Juurikkapurolla kaivurin lisäksi omia töitään on tehnyt majava, mistä merkkinä on lähes katkeamispisteessä oleva järeä haapa sekä lukuisia pienempiä koivurankoja, joissa on majavan purentajälkiä.
”Majava tekee hyvää monimuotoisuudelle, mutta toisaalta se voi myös tukkia tierumpuja ja vettää talousmetsiä”, virtavesienhoidon asiantuntija Jukka Kaiponen Metsähallituksesta toteaa.

Raakun eli jokihelmisimpukan suojelusta Life Revives -hankkeessa vastaava projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksesta kertoo, että raakun kotivirroissa majavat voivat olla turmiollisia.
”Viisi vuotta sitten Viron ainoalla raakkujoella oli majavaongelma. Nyt sama ongelma on meillä monissa raakkuvirroissa”, Luhta kertoo.
Majavan tekemät padot estävät raakun isäntäkalan vaelluksen. Raakun toukat kasvavat lohen tai taimenen kiduksissa. Raakut saattavat myös jäädä seisovaan veteen jopa kuivilleen padon alapuolella.
Luhta painottaa, että majava sinänsä ei ole ongelma – siitä on hyötyä metsäluonnolle, mutta aiemmin raakkupuroja oli paljon enemmän, jolloin yksittäisillä padoilla ei ollut niin dramaattisia vaikutuksia.
”Puroja on Suomessa likimain 120 000, mutta raakun kotivirtoja nykyisin vain noin 150. Vastakkain ovat erittäin uhanalainen raakku ja vieraslaji kanadanmajava.”
Kanadanmajava lisääntyy tehokkaasti. Luhta kannattaa sen metsästyksen lisäämistä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
