Näin monessa joessa raakkuja elää nyt ‒ simpukan lisääntyminen vaatii erityiset olosuhteet

Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli yli 200 jokea, jossa jokihelmisimpukka eli raakku pystyi elämään ja lisääntymään. Arvioiden mukaan todellinen raakkujokien määrä on luultavasti ollut tätäkin suurempi.

Laji rauhoitettiin jo vuonna 1955. Rauhoituksen nojalla raakkuun tai sen tyhjiin kuoriin koskeminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty ilman ely-keskuksen poikkeuslupaa. Myös esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaan kielletty.

Syyt raakkujen uhanalaisuuteen vaihtelevat. Aikoinaan raakut kärsivät helmenkalastuksesta ja jokien uittoperkauksista. Myöhemmin jokien vesivoimarakentaminen sekä metsä- ja maatalous ovat aiheuttaneet raakuille haasteita. Lisäksi metsä- ja suo-ojitusten seurauksena jokiin on kulkeutunut maa-ainesta, joka on tukehduttanut raakkuja. Suomussalmen Hukkajoki on ollut yksi parhaimmista raakkujoista. Raakkuja voi olla puhtaassa luonnontilaisessa joessa jopa tuhat yksilöä neliömetrillä.

Metsähallituksen arvion mukaan tällä hetkellä raakkuja on vielä noin 150 joessa ja purossa. Esiintymistä yli 90 prosenttia sijaitsee Koillismaalla ja Lapissa. Aikaisemmin raakku eli koko maassa, mutta nykyään raakun tiedetään elävän Etelä-Suomessa Oulun eteläpuolella alle kymmenessä joessa.

Viime vuosikymmenten aikana raakku on pystynyt lisääntymään enää noin 30 joessa. Pirkanmaalla sijaitsevien Turkimusojan ja Ruonanjoen raakkupopulaatioiden on todettu olevan ainoita Etelä-Suomen populaatioita, jotka kykenevät lisääntymään.

Raakun lisääntyminen onnistuu käytännössä vain luonnontilaisissa tai lähes luonnontilaisissa virtavesissä, jossa on riittävän tiheä taimen- tai lohikanta.

Tällä hetkellä suurin osa Suomen raakuista on vanhuksia, koska lisääntyminen ei onnistu. Raakku voi elää yli satavuotiaaksi, ja ennätysyksilöt ovat tiettävästi olleet lähes 300-vuotiaita.

Life Revives -hanke keskittyy jokihelmisimpukan suojeluun EU:n rahoituksella. Kaikkiaan hankkeen tavoitteena on kunnostaa yhteensä noin 85 kilometriä raakkuvirtoja.

Metsähallituksen luontoarvojohtaja Pekka Sulkava kertoi Metsähallituksen järjestämässä raakkutilaisuudessa keskiviikkona, että sen keskeinen tavoite on saada raakkujen lisääntyminen käyntiin hankkeessa kunnostettavissa joissa. Yksi tällainen joki on Livojoki, jossa ennallistamistoimenpiteitä on jo aloitettu.

”Suomessa on vain muutama yli 100 000 raakun populaatio. Edes kannan suuri koko ei tarkoita sitä, että kanta olisi elinvoimainen, jos nuoria yksilöitä ei ole tarpeeksi kannan säilymiseen”, muistuttaa Metsähallituksen Life Revives -hankkeen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta.