Lukijalta: Livojoen raakut ovat turvassa – ennallistamistyö on suunniteltu tarkasti

Maaseudun Tulevaisuuden jutusta ”Raakkujoen yli ajettiin ennallistamistyössä Koillismaalla” (8.9.) lukijalle saattoi syntyä käsitys, että Livojoella olisi tehty ennallistamistöitä virheellisesti. Aiheutettua vahinkoa uhanalaisille raakuille verrattiin jopa Hukkajoen tapahtumiin.

Nämä epäilyt eivät pidä paikkansa. Livojoella kunnostetaan entistä metsätalouden uittoväylää nimenomaisena tavoitteena palauttaa raakku takaisin joen kunnostettavalle osuudelle ja luoda sen lisääntymiselle sopivat elinolosuhteet. Kunnostussuunnitelman ovat hyväksyneet sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukset, maisematyölupa on saatu Pudasjärven kaupungilta ja suostumukset maanomistajilta.

Työn etenemisestä on viestitty avoimesti ja sitä toteuttavilla asiantuntijoilla on kymmenien vuosien kokemus ennallistamisesta sekä raakun kanssa toimimisesta.

Livojoki on lähes 140 kilometriä pitkä joki, jossa elää paikoin jokihelmisimpukkaa. Life Revives -hankkeessa kunnostettava osuus on joesta noin 10 kilometriä. Tämä osuus on niin yksipuolista ympäristöä, että siellä eivät elä raakut eivätkä niiden lisääntymiselle elintärkeät lohikalat.

Kunnostettava jokiosuus on käyty tarkasti läpi. Myös kohdat, joista joki luvallisesti ylitettiin, on valittu huolellisesti.

Kunnostukset joudutaan tekemään aina konetyönä, kun puretaan entisiä uittorakenteita. Samoin puusto on poistettava uittopenkereiden päältä ennen kuin koskista peratut kivet palautetaan jokiuomaan.

Tänä kesänä puita poistettiin niiltä osuuksilta, jotka aikoinaan ovat olleet osa leveää jokiuomaa. Metsähallitus Metsätalous Oy toteutti työt Luontopalveluiden suunnitelman mukaisesti ja ohjauksessa. Varsinainen kunnostustyö aloitetaan ensi kesänä, työtä tehdään silloinkin kaivurilla ja osin myös nykyisessä uittouomassa.

Ymmärrämme hyvin, että tuoreet ennallistamistoimien jäljet saattavat usein vaikuttaa varsin rujoilta. Ennallistamisessa kuitenkin luomme edellytykset sille, että luonto pystyy ennallistumaan. Näin toivottavasti tapahtuu myös Livojoella.

Pekka Sulkava

luontoarvojohtaja

Metsähallituksen Luontopalvelut