

Ensi viikon kuntavaaleissa on paljon puuta puntarissa, sillä lähes jokainen Suomen kunta on metsänomistaja.
Kuntien omistuksessa on noin 450 000 hehtaaria metsiä, joiden taloudellinen arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Eniten metsää, noin 19 500 hehtaaria, omistaa Suomen kunnista Oulu. Seuraavina tulevat Kuopio, Rovaniemi, Helsinki ja Joensuu.
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Pauliina Jalosen mukaan vaalikampanjoinnissa on korostunut lähimetsien merkitys. Muuten metsiin liittyvät ympäristökysymykset ovat olleet vähemmän esillä.
”Lähimetsät ovat osa ihmisten arkea sekä hyvinvointia, ja niihin voi liittyä myös nostalgiaa. Puolueiden kuntavaaliohjelmissa vihreillä ja vasemmistoliitolla on kuntametsiin liittyviä tavoitteita, muuten ne eivät ole olleet kovin näkyvillä.”
Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton joulukuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista aikoo äänestää kuntavaaleissa lähimetsiä vaalivaa ehdokasta.
Valtaosa vastanneista piti kotikunnan metsänhoidon ykköstavoitteena luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa ja toiseksi tärkeimpänä virkistyskäyttöä. Vain joka kymmenes määritti taloudellisen hyödyn kotikunnan metsänhoidon ykköstavoitteeksi.
”Lähimetsät ovat osa ihmisten arkea sekä hyvinvointia, ja niihin voi liittyä myös nostalgiaa.”
Kunnat toimivat metsien talous- ja virkistyskäytön sekä suojelun ristipaineessa. Kunnalla voi olla esimerkiksi tarve laajentaa asutusaluetta omistamaansa metsään, kun taas asukkailla on halu säilyttää lähimetsänsä virkistyskäytössä.
Kuntametsien käyttöä kartoitettiin vuonna 2020. Tuolloin nousevana teemana oli luonnon monimuotoisuus.
”Kuntien taloustilanne on nyt kiristymässä. Nähtäväksi jää, tuleeko se näkymään metsien taloudellisen merkityksen kasvuna”, Jalonen sanoo.
Joillekin kunnille metsistä saatavat hakkuutulot ovat pieni puro muiden tulojen joukossa, kun taas toisille ne voivat olla tärkeä puskuri yllättävien menojen varalle.
”Esimerkiksi Helsingillä ei ole metsilleen tuottotavoitteita. Joensuulla taasen on tiukka ilmastotavoite ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisen toimintalinjaus, mutta metsillä on myös taloudellista merkitystä.”
Jalosen mukaan metsien merkitys vaihtelee paljon, sillä osalla kunnista on pääasiassa talousmetsää, kun taas toisilla on enemmän suojeltuja metsiä.
Viime aikoina kunnat ovat heränneet niin sanottuun ilmastoviisaaseen metsänhoitoon. Jalonen ennustaa siitä seuraavaa nousevaa teemaa metsien virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden rinnalle.
”Monissa kunnissa on selvitetty kuntametsien hiilinieluja ja miten ne näkyvät kunnan metsänhoidon suunnittelussa. ”

Tulevissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut vaikuttavat siihen, miten kuntametsiä tullaan käyttämään seuraavien neljän vuoden ajan.
Eri medioiden vaalikoneissa metsien rooli on kiteytynyt kysymyksiin siitä, tulisiko rakentamista priorisoida luonnonsuojelun edelle ja pitäisikö kunnan välttää avohakkuita.
Muun muassa Tuusula, Turku, Kontiolahti ja Kemiönsaari ovat viime vuosina kertoneet vähentävänsä avohakkuita tai luopuvansa niistä kokonaan.
Kuntien metsänhoitoa viitoittaa kerrallaan kymmeneksi vuodeksi laadittava metsäsuunnitelma, joka voi perustua kunnan metsänhoidon linjauksiin tai strategiaan. Valmistelu on yleensä julkista, ja myös kansalaisten ja sidosryhmien mielipiteitä kuullaan.
”Metsäsuunnitelma hyväksytään poliittisesti yleensä lautakunnassa”, Jalonen kertoo.
Kuntapäättäjillä on ratkaiseva rooli myös uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden mahdollistamisessa, muistuttaa Suomen uusiutuvat ry.
Edunvalvontajärjestö vaatii, että uusiutuvasta energiasta maksettavan kiinteistöveron tulee jatkossakin hyödyttää sitä kuntaa, jossa voimala sijaitsee.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään sunnuntaina 13. huhtikuuta. Ennakkoäänestys jatkuu tiistaihin 8. huhtikuuta saakka.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
