Tapio Körhämön hyllyiltä löytyy yli 300 museosahaa ja pihasta liuta vanhoja traktoreita ‒ näin ukrainalainen DT 14 säksättää käyntiin

Keräily on suosittu harrastus, joka vaatii – innostuksen kohteesta riippuen – paljon tilaa. Luopioisissa Haltian kylässä asuva Tapio Körhämö ryhtyi noin 30 vuotta sitten keräämään ja kunnostamaan vanhoja traktoreita.

"Vanhin traktorini on porkkananvärinen Fordson piikkipyörillä, vuodelta 1938. Meillä on myös 1950- ja 60-lukujen vaihteesta ukrainalainen DT 14 ja Porsche sekä Sampon ensimmäinen puimuri Sampo 657 vuodelta 1957. Kaikki ovat käyttökunnossa", Körhämö kertoo.

Traktoriharrastus paisui myöhemmin kesätapahtumiksi asti, mutta koneiden suuren tilantarpeen vuoksi Körhämö alkoi pohtia vähemmän tilaa vaativaa harrastusta. Hän ryhtyi keräämään moottorisahoja ja muita metsätyövälineitä, mutta rakennustöihin päädyttiin tämänkin harrastuksen seurauksena. Pelkkiä sahoja on nimittäin kertynyt noin 320 kappaletta, joten metsätyökaluille rakennettiin oma museo metsän reunaan.

"Halusin säilyttää jälkipolvien nähtäväksi, millaisilla työvälineillä Suomi nostettiin sodan jälkeen jaloilleen. Ensimmäiset moottorisahat ovat 1940-luvulta."

Körhämö on kerännyt lähinnä sellaisia sahoja, joita Suomessa on ollut käytössä. Kokoelman helmi on kotimaisen Hyry-merkin yksi viimeisistä malleista 1960-luvun puolivälistä. "Vastaavia on tiedossa vain metsämuseo Lustosta, mutta se on vajaa puolikas. Tämä on tiettävästi ainoa kokonainen lajiaan."

Körhämön kokoelmista löytyy useampia kotimaisia Hyry-sahoja. Kuva: Sanne Katainen

Körhämö on tehnyt koko ikänsä hankintahakkuita sukutilan metsissä. Häntä kiehtoo se valtava muutos, joka työvälineissä on tapahtunut. "Toki täältä löytyvät myös pokasaha ja justeeri."

1950-luvun Stihlissä ergonomia on kovin toisenlainen kuin nykysahoissa. Kuva: Sanne Katainen

Suuri osa sahoista on tullut lahjoituksina. Ihmiset ovat antaneet mielellään vanhoja työvälineitä Körhämölle, koska museossa ne säilyvät eivätkä päädy jätelavalle.

Eivätkä rakennustyöt suinkaan päättyneet metsätyömuseoon: metsän laidassa on nykyään myös maataloustyövälineiden tilamuseo, museopaja ja pyhäkkö hiljentymistä varten. Tapio Körhämö esittelee vaimonsa Mervin kanssa museoita sopimuksesta ryhmille ja vierailijoille. Kiireisintä on kesäisin. "Se ei ole mikään rasitus emmekä peri pääsymaksuja. Esittelemme kokoelmia mielellämme ihmisille, jotka ovat niistä kiinnostuneita", hän kertoo.

Neuvostoliittolainen Drushba on valmistettu Ukrainassa. Kuva: Sanne Katainen

Museoiden ja koneiden kunnostamisen ohella Tapio Körhämö ehtii harrastaa paljon muutakin. Hän tekee entisöintejä ja koneremontteja metallialan yrityksessään, laulaa karaokekerhossa ja metsästää hirviä. "Toki autan myös nuorempaa sukupolvea tilan töissä niin paljon kuin tarvetta on, traktorihommissa pellolla ja metsässä", hän kertoo.

Körhämön tilan ensimmäinen oma saha on Homelite vuodelta 1965. Kuva: Sanne Katainen