Tutkimus: Saimaan oma norppa onkin vielä erityisempi kuin on luultu ‒ ”Todella ainutlaatuinen reliikki”
Saimaannorpan kaltaiset järvinorpat on perinteisesti mielletty lähisukulaisiksi, jotka ovat kehittyneet kehittyneen sisävesistöihin loukkuun jääneistä norpista.
Saimaalla asustava saimaannorppa on relikti, joka jäi saarroksiin Saimaalle viimeisimmän jääkauden jälkeisen maankohoamisen vaikutuksesta. Kuva: Mikko NikkinenSaimaannorppa on norpan ainoastaan Suomessa Saimaan järvialtaassa tavattava alalaji.
Saimaannorpan kaltaiset järvinorpat on perinteisesti mielletty lähisukulaisiksi, ja ne ovat kehittyneet kehittyneen sisävesistöihin loukkuun jääneistä norpista, kun maa jääkauden jälkeen kohosi.
Saimaan oma norppa saattaa kuitenkin olla erityisempi kuin on luultu.
Luonnonvarakeskus Luken tuore tutkimus esittää, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty.
Tutkimusjulkaisussa ehdotetaankin, että saimaannorpan tulisi alalajin sijaan olla täysin oma itsenäinen lajinsa.
Norpat ovat laajimmalle levinneitä arktisia hylkeitä. Niitä esiintyy Jäämeren lisäksi Ohotanmerellä Japanin pohjoispuolella, Itämerellä, sekä Saimaan ja Laatokan järvissä.
Saimaan oma norppa saattaa kuitenkin olla erityisempi kuin on luultu.
Saimaannorpan historiaa ja erilaisuutta suhteessa muihin norppiin selvitettiin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa Helsingin, Itä-Suomen, Kööpenhaminan yliopistojen sekä Tokion luonnonhistoriallisen museon ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kesken.
”Geneettiset analyysit ovat jo pitkään viitanneet siihen, että saimaannorppa on erilaisempi kuin Saimaan syntyhistoriasta voisi olettaa”, kertoo Ari Löytynoja Helsingin yliopistosta.
”Mutta vasta kaikkien arktisten norppien analyysin myötä pystyimme ajoittamaan saimaannorppien kehityslinjan eriytymisen muista.”
Saimaannorppa on eriytynyt muista norpista jo yli 60 000 vuotta sitten.
Tutkimus kartoitti ensimmäistä kertaa lähes kaikkien maailman norppapopulaatioiden perimiä sekä anatomisia ominaisuuksia.
Tuloksista käy ilmi, että saimaannorppa on eriytynyt muista norpista jo yli 60 000 vuotta sitten, siis paljon ennen 10 000 vuotta tapahtunutta Saimaan syntyä.
Luken mukaan saimaannorppa tunnistettiin selvästi muista norpista poikkeavaksi jo 1800-luvulla.
Sittemmin ymmärrys lajien evoluutiosta on kasvanut ja saimaannorpan nostaminen omaksi lajikseen kuvaa sen itsenäistä kehityspolkua suhteessa muihin norppien alalajeihin kuvaa sen itsenäistä kehityspolkua suhteessa muihin norppien alalajeihin.
Uuden tutkimuksen mukaan juuri saimaannorpan hampaisto on kaikista norpista eniten kalaravintoon erikoistunut.
Keskeinen merkki saimaannorpan ekologisesta eriytymisestä löytyy sen suusta.
Uuden tutkimuksen mukaan juuri saimaannorpan hampaisto on kaikista norpista eniten kalaravintoon erikoistunut.
Merkkejä sen sopeutumisesta erilaiseen ruokavalioon löytyi myös saimaannorpan ruuansulatuskanavasta ja kielestä.
Itämeren ja Laatokan norppien alkuperä on Atlantilla, mutta saimaannorpat ovat tutkimuksen mukaan todennäköisesti levittäytyneet Suomen alueelle idästä sellaiselta alueelta, jossa jääkauden aikana esiintyi laajoja jääjärviä.
Matkalla Saimaaseen ne ovat risteytyneet läntisten norppien kanssa.
Petri Auvinen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että kattavien genomianalyysien myötä lajien sekoittuminen alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus eliökunnan historiassa.
”Myös ihmisen oma evoluutio on kehityshaarojen toisiinsa kietoutumista.”
”Meillä Suomessa elää todella ainutlaatuinen reliikki, muinaisten jääjärvien norppien viimeinen edustaja maailmassa. On pysäyttävää ajatella, kuinka lähellä sen lopullinen menettäminen on ollut.”
Saimaannorppakanta on aktiivisten suojelutoimien ansiosta kasvanut hiljalleen noin 500 yksilöön. Lajiin kohdistuu silti edelleen useita uhkia.
Luken mukaan saimaannorpan aseman Suomen ainoana kotoperäisenä lajina toivotaan lisäävän entisestään kiinnostusta sen suojelutyöhön.
”Meillä Suomessa elää todella ainutlaatuinen reliikki, muinaisten jääjärvien norppien viimeinen edustaja maailmassa. On pysäyttävää ajatella, kuinka lähellä sen lopullinen menettäminen on ollut”, sanoo Mervi Kunnasranta Luonnonvarakeskuksesta ja Itä-Suomen yliopistosta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
