Joka neljäs suomalainen ei tunne yhtään metsästäjää – tämä vaikutus sillä on asenteisiin metsästystä kohtaan

Perinteisesti suomalaiset ovat suhtautuneet metsästykseen hyvin myönteisesti. Tämä ilmenee säännöllisesti tehdyistä kyselytutkimuksista.

Asenteissa on havaittavissa kuitenkin hienoisia muutoksia, sillä samaan aikaan kielteisesti metsästykseen suhtautuvien osuus on hieman kasvanut. Vuonna 2023 suhtautumistaan metsästykseen kuvaili melko tai erittäin kielteiseksi 13,7 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tämä on enemmän kuin vuosina 2018 ja 2013. Nyt tälle kehitykselle on etsitty syitä.

Yhteistä kielteisesti suhtautuville havaittiin olevan etenkin se, etteivät he tunne metsästäjiä. Kielteinen suhtautuminen on tässä ryhmässä yli kaksi kertaa yleisempää, kuin niiden keskuudessa, jotka tuntevat metsästäjän.

Suora yhteys metsästäjiin on heikentynyt. Vuonna 2013 joka kuudes suomalainen ei tuntenut yhtään metsästäjää, kun taas vuonna 2023 joka neljäs ei tuntenut yhtään metsästäjää.

Vaikka metsästävien naisten määrä on kasvanut merkittävästi, heidän osuutensa suomalaisista naisista oli vuonna 2023 vain noin prosentti. Suomalaisista miehistä vastaavasti 12 prosenttia metsästää. Yhteensä metsästäjiä on Suomessa reilut 300 000.

Metsästykseen ja sen kestävyyteen kielteisesti suhtautuvat ovat ensisijaisesti naisia, nuoria, kerrostalossa asuvia ja ihmisiä, joilla on vähän tietoa metsästyksestä.

Erityisesti koulusta ja työpaikalta sekä sanomalehdistä saatu informaatio taas heikentävän tukea metsästystä kohtaan. Sukulaisilta ja tuttavilta, metsästysalan lehdistä ja radiosta saatu informaatio taas vaikuttaa positiiviseen suuntaan.

Henkilöillä, jotka saavat metsästykseen liittyvää tietoa mistä tahansa lähteestä, on myönteisempi asenne ja suurempi kiinnostus metsästykseen kuin niillä, jotka eivät saa tietoa yhdestäkään lähteestä.

Tiedot ovat peräisin Taloustutkimuksen keräämästä kyselydatasta, jota Turun yliopisto on jatkoanalysoinut yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Kyselydata on kerätty 3 089 vastaajalta.