Metsäkeskus säästää − digipalvelut korvaavat metsänomistajien henkilökohtaisen neuvonnan

Supistustarve pakottaa Metsäkeskuksen siirtämään palveluitaan entistä enemmän verkkoon. Metsänomistajien henkilökohtaiselle neuvonnalle se tietää loppua.

”Resurssien supistuessa toiminnan on muututtava. Jatkossa emme voi enää tehdä kaikkia asioita samalla tavalla, mihin olemme tottuneet”, toteaa johtaja Ari Eini.

Einin mukaan Metsäkeskus uudistaa työtapansa ja lisää automaatiota kaikissa toiminnassa. Samalla se keskittyy ydintehtäviinsä ja luopuu sellaisesta tekemisestä, johon on tarjolla kaupallisia palveluita.

Yhtenä säästötoimena Metsäkeskus luopuu yksilöllisestä metsänomistajaneuvonnasta. Sen sijaan Metsäkeskus palvelee metsänomistajia verkossa ja koulutuksissa.

”Henkilökohtaisen palvelun vaikuttavuus on hyvä. Sen osalta metsänomistajat eivät jää tyhjän päälle, sillä tuollaista palvelua heille tarjoavat sekä metsänhoitoyhdistykset että puunostajat ja yrittäjät”, sanoo Eini.

Metsäkeskuksen palvelupaketissa korostuu entistä tarkempi ja kuuden vuoden välein päivittyvä metsävara- ja luontotieto.

”Toimintaan tuo terävyyttä, jos keskitymme jatkossa tarjoamaan palveluita tuon tuoreimman tiedon ympärille. Metsänomistajien lisäksi tuota tarkkaa metsä- ja luontotietoa voisi käyttää nykyistä enemmän yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena”, sanoo Eini.

Einin mukaan digitalisaatio tulee entistä vahvemmin mukaan myös Metsäkeskuksen valvontatehtäviin. Esimerkiksi uuden metsätalouden kannustinjärjestelmän mukaisten tukien valvonta on tarkoitus automatisoida samaan tapaan kuin metsälain valvonta.

Viime vuonna puhuttiin paljon ensiharvennusten korjuujäljestä. Metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemä tarkastus ei mennyt täysin putkeen.

Einin mukaan uudessa metka-tuessa harvennusten kriteerinä on pituus. Sen mittaamiseen laserkeilaus sopii hyvin.

Metsäkeskuksen harvennusjälkivalvonta keskittyy jatkossa siihen, onko harvennus pysynyt metsälain rajojen sisällä. Kuva: Markku Vuorikari

Jatkossa Metsäkeskuksen harvennusten valvonta keskittyy muutenkin siihen, että toiminta pysyy metsälain rajojen mukaisena. Metsäkeskus ei siis ota valvonnassa enää kantaa metsänhoitosuositusten noudattamiseen.

Siihen on syynä nykyisten metsänhoitosuositusten moninaisuus. Ne tarjoavat kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja.

Metsänomistajien neuvonnan lisäksi myös yritysneuvonnan toimintamalli muuttuu. Myös sen osalta paino siirtyy monikanavaisiin sähköisiin palveluihin, koulutuksiin ja automatisoituun viestintään.

”Tekniikka kehittyy koko ajan ja data on sitä kautta entistä parempaa. Minulla on siihen isot odotukset”, sanoo Eini.

Muutoksiin kuuluu, että metsäkeskus luopuu ympäristötuen valmistelusta. Se siirtyy metsäalan yrityksille ja yhdistyksille tämän vuoden aikana.

”Jokaisella metsäalan toimijalla on vastuu luonnonmonimuotoisuuden säilyttämisestä. Metsäalan yritykset ja yhdistykset ovat ilahduttavasti jo ottaneet isompaa roolia ympäristötukien hakemisessa metsänomistajille”, sanoo Eini.

Muutos selkeyttää metsäkeskuksen roolia tuen myöntäjänä. Toisaalta Metsäkeskus jatkaa vaativampien luonnonhoidonhankkeiden läpivientiä.

Metsäkeskuksen sopeutustarve tälle ja ensi vuodelle on noin 5 miljoonaa euroa. Muutosneuvotteluiden seurauksena metsäkeskus irtisanoi 50 henkilöä ja määräaikaisti 30 tehtävää.

Säästöjä haetaan myös rakenteellisilla keinoilla kuten toimistojen määrää vaiheittain vähentämällä. Metsäkeskuksella on tällä hetkellä 60 toimistoa eri puolilla Suomea. Jatkossa toimistot keskitetään pääosin maakuntakeskuksiin.