

Suomen kylmä talvi pakottaa linnut keksimään mitä ihmeellisimpiä keinoja talvesta selviämiseen. Tiaiset osaavat yöpyä lämpötalouden kannalta fiksusti pöntöissä, hömö- ja lapintiaiset laskevat kovilla pakkasilla ruumiinlämpöään yöksi jopa useilla asteilla ja vähentävät näin energiankulutustaan. Punatulkku ja urpiainen taas voivat mennä kanalintujen tapaan kieppiin lumen alle.

Vaikka selviytymiskeinoja on monenlaisia, Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen museomestari Heikki Helle arvioi, että karkeasti jopa puolet pikkulinnuista kuolee talven aikana.
”Muutenhan täällä kahlattaisiin pikkulinnuissa, jos kaikki jäisivät henkeen.”
Kuolleita pikkulintuja näkee kuitenkin vain ani harvoin. Tähän Helteellä on luonnollinen selitys.
”Puhtaanapito toimii luonnossa hyvin. Toisaalta linnut eivät yleensä jää kuolemaan näkyvälle paikalle, vaan se menevät kuolemaan piilopaikkoihin. Jos taas lintu joutuu esimerkiksi saalistajan kynsiin, siitä ei jää juuri mitään jäljelle.”
Lintujen pärjääminen Suomen talvessa riippuu monista eri asioista.
”Ylipäätään nuoret linnut selviävät talvesta huonommin kuin vanhat, jotka ovat jo oppineet pärjäämään. Pikkulinnuilla kuolleisuus on muutoinkin hurjaa etenkin ensimmäisenä vuotena. Vuoden ikään voi joinakin vuosina selvitä vain joka kymmenes. Näin pikkulintujen keski-ikä jää väkisinkin alhaiseksi.”
”Vuoden ikään voi joinakin vuosina selvitä vain joka kymmenes.”
Selviytyminen talvesta riippuu pitkälti myös lajista. Helteen mukaan mennyt syksy oli niin leuto, että Suomeen jäi paljon punarinnan ja peukaloisen kaltaisia lintuja, jotka eivät ole välttämättä sopeutuneet Suomen kylmään talveen. Myös hyvin pienillä linnuilla, kuten hippiäisellä tai puukiipijällä voi olla vaikeuksia selvitä jo kokonsa puolesta. Suuri osa muutaman gramman painoisista linnuista voi menehtyä kovimpina pakkastalvina.
”Pakkanen voi olla tällaisille linnuille liian rajua, sillä höyhenten eristyskyky ei vain yksinkertaisesti riitä. Suomessa normaalistikin talvehtivia lintuja ei pakkanen yleensä haittaa, vaan niillä kyse on enemmänkin ruoan riittävästä saannista. Talvipäivä on lyhyt, ja valoisan aikana pitäisi pystyä tankkaamaan koko vuorokauden ajaksi”, Helle kertoo. Pihalinnuille, kuten tiaisille, ruokintapaikat ovat talvella pelastus.
Millaista ruokaa linnuille kannattaa sitten tarjota?
”Mitä kylmempää on, sitä rasvaisempaa ravintoa linnut kaipaavat. Ne valikoivat luontaisestikin mieluummin rasvaisia auringonkukan siemeniä ja talia tai ihraa kuin vaikkapa kauraa”, Helle vastaa.
Siemenistä Helle suosittelee valitsemaan kuorittuja siemeniä. Selitys on se, että kuorettomia siemeniä osaa hyödyntää suurempi joukko lintuja. Toisaalta lintulaudan ympäristön puhtaanapito on helpompaa kuorettomien siemenien kanssa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
