Linnut elävät pakkasilla säästöliekillä ja käynnistävät tarvittaessa lämmöntuotannon

Linnut pärjäävät kovassakin pakkasessa, kunhan ravintoa löytyy riittävästi. Hömö-, töyhtö- ja kuusitiainen valmistautuvat talveen jo syksyllä, jolloin ne piilottavat talven varalle ruokakätköjä puihin. Talitiaiset, punatulkut, viherpeipot, keltasirkut ja varislinnut taas ratkaisevat talven ravinto-ongelmat hakeutumalla ihmisasumusten liepeille. Isoille linnuille, kuten pöllöille ja huuhkajille, päivittäinen ravinnonsaanti ei ole yhtä kriittistä kuin pikkulinnuille, koska niiden höyhenpeite on paksu ja ruokaa ei välttämättä tarvitse saada joka päivä.

”Pikkulinnut pysyvät lämpiminä samalla tavalla kuin talo, niillä on hyvä eristys ja hyvä lämmitys”, Oulun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola kiteyttää.

”Höyhenet ovat lämmöneristeenä paljon karvoja tehokkaampia. Pörhistämällä höyheniä niiden väliin jää ilmaa, mikä pitää linnun lämpimänä. Kovilla pakkasilla linnut näyttävät pyöreiltä levitoivilta palloilta, sillä niiden jalat jäävät suojaan paksun höyhenpuvun sisään”.

Hohtola kertoo, että linnut säästävät energiaa pysymällä lähes liikkumattomina. Jos talitiainen ei lennä, alle kymmenessä asteessa sillä käynnistyy automaattisesti lämmöntuotanto, jossa sen lihakset supistelevat. Esimerkiksi koira värisee kylmässä näkyvästi, mutta linnuilla värinä ei näy päällepäin, koska lintu on niin kompakti. Lihaslämmöntuotannon takia -40 asteen pakkanen ei ole linnuille mikään ongelma.

Useamman lintulajin tiedetään myös hakeutuvan lumihankeen suojaan pakkasilta. Moni tietääkin, että metsäkanalinnut viettävät suurimman osan kylmistä pakkaspäivistä lumikiepissä. Lumeen kaivautunut lintu on siellä suojassa sekä kylmältä että pedoilta. Vaikka ulkona olisi parikymmentä pakkasastetta, kiepissä lämpötila pysyy nollan vaiheilla.

Metsäkanalintujen lisäksi Hohtola kertoo, että ainakin punatulkkujen, urpiaisten ja pulmusten tiedetään menevän lumikieppiin. Myös hippiäiset käyttävät lumikinoksien lumitunneleita hyväkseen vastaavalla tavalla.

”Ongelma on se, että lintujen yöpymisestä tiedetään melko vähän ja havaintoja lumikiepeistä saadaan harvoin. Talitiaisten tiedetään menevän usein yöksi erilaisiin koloihin ja pönttöihin.”

Tiaisten yöpyminen näkyi aikoinaan myös Ilmatieteen laitoksen näkyvyyshavaintojen katkeamisessa. Säähavaintojen tulo loppui auringon laskiessa ja alkoi toimia jälleen aamulla. Syyksi selvisi kekseliäs tiainen, joka oli mieltynyt havaintolaitteen suojaiseen ja lämmitettyyn onkaloon, johon se mahtui suojaan yöksi.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 4.1.2024