

Harva tietää, että Suomen metsissä kasvaa yli 30 orkidealajia, koska orkideamme on nimetty kotoisasti kämmeköiksi.
Yleisin orkideamme on maariankämmekkä, joka on näyttävä kukka, mutta ei suinkaan harvinainen.
”Maariankämmekkä on varsin yleinen sopivilla paikoilla ympäri Suomen. Se kasvaa vähän tavallista kosteammissa ja ravinteisemmissa kangasmetsissä”, Helsingin yliopiston kasvimuseon intendentti Mikko Piirainen kertoo.
Maariankämmekkä kasvaa soilla, soiden laitamilla, metsäniityillä ja metsien reunoissa. Kämmekköjen yleisyyttä voi tarkastella linkin takaa aukeavista levinneisyyskartoista.

Vaikka kämmekät ovat yleisiä, aina niitä ei näy, vaikka niitä kasvaisikin kyseisessä metsässä.
”Juurakot voi pysyä näkymättömissä lehdettöminä ja kukattomina vuosikausia maan sisällä. Kun tulee sopiva tilaisuus, ne saattavat nousta ja kukkia useammankin vuoden jälkeen”, Piirainen selittää, miksi kämmekät voivat tuntua nousseen paikalle kuin tyhjästä.
Jos kämmekät kasvavat sakean kasvillisuuden seassa, orkideat eivät välttämättä kuki.
”Steriileihin lehtiruusukkeisiin ei tule välttämättä kiinnittäneeksi huomiota, ennen kuin ne nousevat kukkimaan”, Piirainen sanoo.
Kukkia voi alkaa näkyä, kun kasvit saavat enemmän tilaa.
Mutta miten kämmekät oikein voivat elää maan alla?
”Kämmeköillä on tehokas sienijuuriyhteys, jolla ne saavat ravinteita ja vettä maasta”, Piirainen sanoo.
Kämmekät ovat täysin riippuvaisia sienistä, sillä edes orkidean siemenet eivät idä ilman sieniä, jonka kanssa ne kasvavat symbioosissa. Tämä johtuu siitä, että kämmeköiden siemenet ovat pelkkää tomua, jolla ei ole vararavintoa ympärillään, kuten kasvinsiemenillä yleensä on.

Myös kämmeköiden pölytys on erikoislaatuista.
”Usein kämmekkälajeilla on vain yksi tai ihan muutama harva pölyttäjähyönteinen”, Piirainen sanoo.
Lue lisää
Marraskasvit näyttävät kuolleilta ja vohkivat ravintonsa muilta kasveilta
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
