Sampo-Rosenlewin kevyemmät koneet kiinnostavat keskieurooppalaisia asiakkaita – ”Volyymit ovat lähteneet nousuun”
Porilainen metsäkonevalmistaja aikoo myös jatkossa keskittyä ensiharvennuksille sopivien koneiden valmistukseen.Tilaajalle
Sampo-Rosenlew aloitti metsäkoneiden valmistamisen 1990-luvun puolivälissä. Tammikuussa valmistui 1000:s metsäkone, joka juhlallisuuksien jälkeen lähti asiakkaalle Saksaan. Kuva: Sampo-RosenlewMetsäkonevalmistajan Sampo-Rosenlewin 1000:s metsäkone ajettiin tammikuun lopulla ulos perinteikkäässä teollisuusmaisemassa Porin Konepajanrannassa.
Tasaluku osui keskiraskaan HR86-harvesterin kohdalle, josta kaupat oli tehnyt Saksan länsiosassa Kasselin alueella toimiva puunkorjuuyritys.
Suomessa kone toimitetaan yleensä 11 metrin puomilla, mutta Saksan versiossa käytettiin lyhyempää kymmenen metrin puomia, jonka päässä oli Keslan 28 RH-hakkuupää.
”Alueella on järeää lehtipuu- ja kuusimetsää, joten asiakas halusi koneen lyhyemmällä puomilla”, kansainvälisestä kaupasta vastaava myyntipäällikkö Juhani Ala-Myöntäjä kertoo.
Kone oli saksalaisen puunkorjuuyrityksen ensimmäinen Sampo-Rosenlew. Kauppasuuntana Saksa on ollut Ruotsin, Puolan ja Ranskan ohella porilaisvalmistajalle tärkeä jo pitkään.
Puimurivalmistajana toiminut Sampo-Roselew otti metsäkoneet valikoimaansa 1990-luvun puolivälissä.
Ensimmäisen 500 koneen valmistumiseen meni 17 vuotta, tasaluku tuhat tuli eteen 10 vuotta myöhemmin.
Sampo-Rosenlewin metsäkoneiden valmistusmäärät ovat olleet kasvussa ja sitä kiihdytti malliston täydentyminen 2018. Yhtiön markkinat ovat samaan aikaan kansainvälistyneet ja Sampo-Rosenlewejä viedään nykyisin 23 maahan.
”Suunnittelussa oli kolme kriteeriä: tarkoitus oli luoda kevyt kone, joka soveltuu harvennushakkuille ja jossa maksimoidaan leikkuupuimurituotannossa käytetyt osat.” Jussi Malmi
Ensimmäinen ja pitkään mallivalikoiman ainoa metsäkone oli harvennuksille tarkoitettu nelipyöräinen 1046x -malli, joka painoi noin 7 400 kiloa.
”Suunnittelussa oli kolme kriteeriä: tarkoitus oli luoda kevyt kone, joka soveltuu harvennushakkuille ja jossa maksimoidaan leikkuupuimurituotannossa käytetyt osat”, toimitusjohtaja Jussi Malmi muistelee.
Malmi tuli 1996 tammikuussa 25-vuotiaana vasta valmistuneena insinöörinä mukaan koeajovaiheessa olevan uuden metsäkoneen suunnitteluun.
”Oli lama-aika ja työpaikat kiven alla. Tarjolla oli pulttimyyjän vakanssi, ilmavalokuvien myyntiä ja mekaniikkasuunnittelija Sampo-Rosenlewillä.”
Malmi pääsi hyppäämään uuden 1046x -harvesterin suunnitteluryhmään ja tuomaan sitä markkinoille.
”Pian huomattiin, että metsäkoneille asetettavat vaatimukset ovat paljon vaativammat, eikä puimureissa käytettävää tekniikkaa voida juuri hyödyntää metsässä.”
Kevyt harvesteri on edelleen Sampo-Rosenlewin tärkein malli.
Sampo-Roselewin metsäkonevalmistajaksi vieneen 1046x harvesterin jälkeen tehdas on laventanut mallistoaan kolmella 10, 12, ja 14-tonnin luokkaan sijoittuvalla ajokoneella ja keskiraskaalla HR86-harvesterilla. Tehdas on saanut uusista koneista leveämpiä hartioita, mutta toimitusjohtajan puheista kaikuu tietty lukkarinrakkaus HR 46 -harvesteria kohtaan.
”Vaikka tekniikka on kehittynyt valtavasti ja HR 46 on eri kone kuin sen pohjana oleva1046x, ovat sitä varten neljännesvuosisata sitten kehitetyt ratkaisut kestäneet aikaa. Esimerkiksi pyörägeometria on pysynyt samana.”
Kevyt harvesteri on edelleen Sampo-Rosenlewin tärkein malli, jonka menestyksen varaan yhtiö laskee paljon.
”Olemme erikoistuneet harvennus- ja keskijäreisiin koneisiin ja se sopii meille myös jatkossa. Metsäkonemarkkina on hyvä ja tilauskanta takaa töitä pitkälle tulevaisuuteen. Volyymit ovat lähteneet nousuun ja aikaa 2000:nnen koneen valmistumiseen menee varmasti vähemmän kuin 1000:n koneen merkkipaaluun.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
