Ilman tätä eläintä Suomen metsätalous kärsisi ‒ nämä asiat Suomen ehkä tärkeimmästä eläimestä kannattaa tietää

Metsä ei kasva itsestään. Suomen metsien kasvuun vaikuttaa merkittävästi noin senttimetrin mittainen mato.

Änkyrimatojen kautta tulee yli kolmas osa puiden ravinteista, kertoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Heikki Setälä.

”Änkyrimadon pois ottaminen heikensi 30‒40 prosentilla puun kasvua. Monissa kokeissa kasvu tyrehtyi lähes kokonaan ja osa puista kuoli ilman änkyrimatoja”, Setälä kertoo.

Setälä tutki noin 30 vuotta änkyrimatoja ja sai jopa kunnian antaa Cognettia sphagnetorum lajille suomenkielisen nimen. Siitä tuli kunttamato.

Kunttamato on langanlaiha, lähes läpinäkyvä metsä- ja peltomaassa elävä mato, joka kuuluu änkyrimatojen (Enchytraideae) heimoon.

Änkyrimadoilla on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät niistä niin merkittäviä eläimiä.

”Niitä voi olla 100 000 yksilöä yhtä neliömetriä kohti. Eli niitä on paljon. Toinen, paljon mielenkiintoisempi asia on se, että ne ovat ravinnonkäytöltään yleismies Jantusia, eli generalisteja. Ne pystyvät syömään muun muassa kuolleita lehtiä ja neulasia, sieniä, bakteereita ja muita eläimiä. Ne kierrättävät ruuassaan olevat ravinteet, typen ja fosforin, takaisin maahan puille käyttökelpoisessa muodossa.”

Setälä kutsuu kunttamatoa Sveitsin armeijan linkkuveitseksi ja Suomen tärkeimmäksi eläimeksi, eikä perusteitta.

”Kunttamato on Suomen tärkein eläin, koska Suomen metsät kasvaisivat huomattavasti hitaammin, jos meillä ei olisi niitä.”

Ne lisääntyvät suvuttomasti pätkimällä itsensä jopa viiteen osaan.

”Toiseen päähän kasvaa suu ja toiseen päähän suoli, ja sitten ne jatkaa elämäänsä niin kuin ei mitään olisi tapahtunut.”

Änkyrimadot ovat erittäin sopeutuvaisia. Ne kestävät avohakkuut, kevyen maanmuokkauksen ja jopa metsäpalot sekä kulotuksen.

”Vaikka kaikki muut eliöt paloalueelta kuolisi, niin ne osaavat jollain tavalla etsiä vähän märempiä kohtia. Ne saattavat kaivautua syvemmälle maahan esimerkiksi puiden juuria pitkin. Sitten kun palo on ohi, ne rupeavat pätkimään itseänsä taas kunnolla. Ei kestä kauaakaan, kun siellä on hyvä änkyripopulaatio, joka suo turvallisen kasvun seuraavalle sukupolvelle.”

Sama juttu pätee avohakkuun jälkeen. Hetkellisesti populaatio saattaa pienentyä, mutta vuoden jälkeen määrä alkaa jälleen lisääntyä eksponentiaalisesti.

Raju maanmuokkaus on kuitenkin tuhoisaa änkyrimadoille. Ne eivät myöskään siedä lannoitusta tai kalkitusta.

Eniten änkyrimatoja on kuusikoissa tai kuusisekametsissä. Vähiten niitä on lehdoissa, koska niissä on paljon lieroja, jotka syrjäyttävät änkyrimadon.

Änkyrimadot sekä lierot kuuluvat nivelmatoihin. Ne ovat kuin toistensa serkkuja. Lierot ja änkyrimadot eivät kuitenkaan tule toistensa kanssa toimeen. Kuva: Tero Pajukallio

Ilmaston lämpeneminen ei todennäköisesti haittaa änkyrimatojen elämää. Sen sijaan eristävän lumikerroksen puuttuminen talvisin voi olla hyvinkin vaarallista niille.

Metsänomistajan ei tarvitse olla madosta kuitenkaan kovin huolissaan tehdessään metsänhoidollisia toimenpiteitä.

”Vaikka tekisi päätehakkuun tai kulottaisi metsän, ei tarvitse olla superhuolissaan siitä, että se tekisi huonoa maaperälle. Meillä on tämä änkyrimato, joka pitää huolen siitä, että metsänomistaja ja hänen tulevat jälkeläisensä ja heidän jälkeläisensä saa nauttia tästä Suomen arvokkaimmasta luonnonvarasta.”