Sieniä nousee nyt kuin sateella – tatteja jopa kaksi satoa

Siinä missä moni on saattanut harmitella sateista ja viileää alkukesää, ainakin yksi ryhmä on ilakoinut: sienten ystävät. Sienisato on hyötynyt runsaasta vedentulosta selvästi, kertoo sieniasiantuntija Tuija Biskop. Hän on Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja.

”Tähän asti sato on näyttänyt tosi hyvältä, ja ainakin Suomen eteläpuoliskolla sato on myös aikaisessa. Esimerkiksi kantarellin kuvia on näkynyt Etelä-Suomesta jo hurjia määriä.”

Tatteja ja haperoita on niitäkin löytynyt Biskopin mukaan jo runsaasti.

”Näyttää mahdolliselta, että tateista saataisiin tänä vuonna kaksikin satoa. Samoin on havaittu jo limanuljaskoita – jotka muuten ovat nimestään huolimatta erittäin hyviä ruokasieniä.”

Aivan vielä ei kuitenkaan kannata julistaa sienivuotta erinomaiseksi.

”Pitemmät kuivat jaksot voisivat vielä heikentää lopullista tulosta. Jotta saisimme nauttia pitkästä sienisadosta, sadetta tarvittaisiin tasaisesti aivan sinne syksyyn asti.”

Lomailijat ja lukuisat muutkin kaipaavat koettua kuivempia suvisäitä. Biskopilla on kertoa toive, jolla sekä auringonotto että sienten kasvu onnistuisivat.

”Ihanne olisi tietysti se, että päivällä paistaisi aurinko ja yöaikaan sitten saisimme sateita!”

Kantarelleja on voinut Etelä-Suomesta kerätä jo muutaman viikon. Kuva: Taneli Laine

Vaikka nyt on puhuttu märästä kesästä, osassa Suomea on itse asiassa ollut melko kuivaa. Tällaisia seutuja on ainakin Pohjois-Karjalassa sekä Lapin keski- ja pohjoisosissa.

”Kun katsotaan koko Suomea, on todettava, että sienitilanteen paikalliset erot voivat olla varsin suuria. Sademäärien vaihtelut ovat saattaneet olla samankin alueen sisällä isoja”, Biskop sanoo.

Hän antaakin ohjeen, että jos perinteinen sienimetsäsi on nyt liki tyhjä, mene toiseen metsään.

Sienisaaliin pettymykseen voi olla toinenkin syy kuin kyseisen paikan vähäinen sadekertymä.

”Sienestyksessä on samanlaista ennalta-arvaamattomuutta kuin metsästyksessä tai kalastuksessa. Voit olla löytänyt suosikkisienesi hyvän kasvupaikan, mutta tällä kertaa tullessasi siellä ei ole juuri mitään. Sienet eivät ole päätyneet jonkun toisen koriin, vaan hyvänkin kasvupaikan sato vaihtelee isosti vuosittain.”

Biskop painottaa, että ei pidä luovuttaa, vaikka sienikori jäisikin nyt tyhjäksi.

”Jonain toisena vuotena tälle hyväksi todetulle paikalle kannattaa tulla taas. Sienestyksessä on siis aina löytämisen iloa.”

Entä miten suuri – tai pieni – osa Suomen syömäkelpoisesta sienisadosta poimitaan talteen? Onko tässä asiassa tapahtunut muutosta?

”Alle viisi prosenttia sienisadosta kerätään meillä talteen. Metsään siis jää paljon ruokaa. Mutta saattaa olla, että poimittujen sienten osuus koko sienisadosta on hieman noussut viime vuosina, koska moni pyrkii lisäämään omavaraisuutta”, Biskop makustelee.

Hän toisaalta myöntää, että sienestämistä saattaa jarruttaa se, että sienimetsällä on syytä tietää mitä kannattaa kerätä ja mitä ei. Myrkkysieniä on osattava varoa.

”Hyvä ohje sienten tunnistamisen opetteluun on se, että kannattaa ottaa mukaan kävelevä opaskirja. Tuo tarkoittaa tietenkin toista ihmistä, joka sitten pystyy näyttämään opettelijalle syötäväksi kelpaavia sienilajeja”, Tuija Biskop lisää.