Ruskomäntypistiäisen toukat rouskuttavat mäntyjen neulasia nyt Järvi-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Yliojan mukaan ruskomäntypistiäiset ovat aiheuttaneet viimeksi paikallisia tuhoja laajemmin Pohjanmaan maakunnissa. Tuhoja oli muun muassa Kauhajoella, mutta siellä esiintymät ovat vähitellen hiipuneet.

”Ruskomäntypistiäiset riivaavat mäntyjä myös tänä kesänä. Kannat ovat nousussa ns. Järvi-Suomessa. Puumalassa, Ruokolahdella, Savonlinnassa, Sulkavalla ja myös Kouvolassa toukkia on havaittu paikoin runsaastikin. Meille on kuitenkin tullut vain muutama yhteydenotto havaitusta neulasten syönnistä ja ruskomäntypistiäisten toukista."

"Lukella ei ole näistä enää systemaattista seurantaa valtakunnan metsien inventoinnissa tehtävien havaintojen lisäksi", Ylijoja kertoo.

Ruskomäntypistiäinen on harmaanvihreä mustapäinen toukka, jonka kyljissä on mustaa juovaa. Mäntypistiäiset ruokailevat ryhmissä ja nostavat uhan havaitessaan yhteistuumin päänsä ylös ja puhaltavat suustaan pihkaista puolustusnestettä. Alla näkyvällä videolla katsottavissa pistiäisten reaktio.

Pistiäisten yhteistyön tunteminen on tärkeää arvioitaessa, miten nopeasti tuhohyönteiset pystyvät levittäytymään ja sopeutumaan uusille alueille tai uusiin elinympäristöihin.

Mäntypistiäisten laajempia esiintymiä tulee noin kymmenen vuoden välein. Mäntypistiäistuhot keskittyvät erityisesti kuivimmille ja karuimmille kasvupaikoille. Rauhoittava tieto on se, ettei pistiäinen kykene tappamaan mäntyjä kokonaan. Joitakin yksittäisiä puita saattaa kuolla, mutta yleensä puussa on siinä tapauksessa jotakin muutakin vialla, ja pistiäisjoukko on ollut puulle vain viimeinen niitti.

Kotipihassa pistiäinen aiheuttaa lähinnä esteettistä haittaa, mutta sen sijaan talousmetsissä tilanne voi olla harmillisempi.

”Mäntypistiäiset aiheuttavat kuitenkin isojakin kasvutappioita, koska toukat syövät suihinsa vanhat neulasvuosikerrat. Uudet neulaset yleensä säilyvät, sillä neulaset eivät ole vielä edes kasvaneet täyteen mittaan toukkien syöntiaikaan”, Ylioja sanoo.

Ruskomäntypistiäisen munat kestävät 36 asteen pakkasta. Tämän takia ruskomäntypistiäistuhot ovat jääneet Pohjois-Suomessa vähäisiksi. Tuhoille altis alue voi kuitenkin laajentua ilmaston lämmetessä. Suomen ilmastopaneelin metsätuhoraportin mukaan ilmaston lämpeneminen voi tuoda Suomeen aiempaa pahempia hyönteisten aiheuttamia metsätuhoja.